Korkea hinta ei automaattisesti tarkoita laatua sairaaloissakaan

Esimerkiksi tekonivelten osalta Suomessa uusintaleikkausten todennäköisyydessä on peräti kymmenkertainen ero sairaaloiden välillä. Seurannan mukana aiotaan ottaa käyttöön myös laatutakuu.

Uusintaleikkaukseen maksutta

Tein talvella jutun potilas Järvisestä ja hänen kuntoutumisestaan polven tekonivelleikkauksesta Tampereen Coxassa. Hän kehui hoitoa ja yllättyi nopeasta toipumisvauhdistaan. Jos kuitenkin kävisi niin, että tekonivel paukahtaisikin paikoiltaan tai muuten osoittautuisi vialliseksi, Järvinen saisi uuden leikkauksen maksutta. Näin kävisi, mikäli Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien yhteishanke Utilis Sanitas saavuttaa tavoitteensa.

- Jos lonkka irtoaa takuuajan puitteissa niin siitä ei peritä uusia kustannuksia. Takuuaikana tapahtuvat lonkan irtoamiset jäävät tuottajan pikkiin, sanoo hankettava vetävä professori Ilkka Vohlonen.

Lääkäriliitto kiittelee

Lonkkaa hän käyttää esimerkkinä. Laatutakuu on tarkoitus ulottaa lonkan lisäksi muihin yleisiin leikkauksiin ja hoitoihin. Kyse olisi kunnille merkittävistä säästöistä, sillä tekonivelleikkauksen hintahaitari on viiden ja kymmenen tuhannen välissä.

Uusintaleikkauksista peritään nykyisellään ensileikkauksia vastaavat summat, sanoo Vohlonen. Itse hankkeessa pyritään seuraamaan terveyshyötyä eli potilaan toimenpiteestä saamaa terveyttä kohentavaa tai elinikää pidentävää vaikutusta.

- Ilolla tervehdin tätä hanketta. Kyllä terveyshyöty on käsite, jota on tutkittu aivan liian vähän. Ja myöskin nämä vaihtoehtoiskustannukset, että mitä sillä samalla rahalla voitaisiin saada myöskin, perustelee Lääkäriliiton johtaja Heikki Pälve hankkeen tärkeyttä.

Uusintaleikkausriskin erot liki kymmenkertaiset

Vielä niistä lonkista. Terveyshyötyerot näkyvät esimerkiksi tekonivelten uusintaleikkauksissa, kun tarkastelun kohteena ovat sairaanhoitopiiriorganisaatiot. Hajontaa on selvittänyt Mika Keinänen Finnish Consulting Groupista aineistoinaan Itä-Suomen yliopiston TUOTA-hankkeen talousluvut ja THL:n PERFECT-tutkimuksen vakioidut leikkausluvut, joissa on huomioitu muun muassa potilaiden taustasairaudet.

Esimerkiksi Keski-Suomessa uusintaleikkauksen riski parin vuoden sisällä ensileikkauksesta on vain puolisen prosenttia. Samanhintaisessa leikkauksessa Turussa riski on liki kymmenkertainen eli lähes viisi prosenttia. Molemmissa leikkaus maksoi vajaa 8000 euroa.

Myös hinnoissa on hajontaa. Pohjois-Karjalassa, jossa lonkan tekonivelleikkaus maksaa vajaa 6000 euroa, riski uusintaleikkauksesta on vain reilun puoli prosenttia, kun Itä-Savossa, missä samainen leikkaus maksaa yli 9000 euroa, riski on yli puolitoista prosenttia.

Hajonta on runsasta

Edes valtava koko ei tarkoita välttämättä tehokkuutta. HYKSissä lonkkaleikkaus maksoi vuonna 2009 8000 euroa, ja uusintaleikkauksen todennäköisyys oli suurempi kuin esimerkiksi Vaasalla ja Oululla. Etelä-Savo tekee on joukon poikkeus. Siellä tarkasteluvuonna 2009 uusintaleikkauksia ei tehty.

Mikä selittää hajontaa?

- Korkea hinta ei välttämättä korreloi hyvän laadun kanssa, sanoo Vohlonen.

Mistä tämä kertoo?

- Rahastuksesta, professori jatkaa.

Sairastavuus vähenee, samoin kustannukset

Vohlonen arvioi, että terveyshyödyn seuranta tulee vähentämään sairastavuutta ja kuolleisuutta, mutta myös säästämään euroja.

- Se palvelujen käyttö tai tarjonta, joka johtuu huonosta hoidosta, tulee vähenemään. Se tarkoittaa, että kustannukset tulevat vähenemään tai sitten entisillä kustannuksilla saadaan hoidettua suurempi joukko potilaita.

Mittareita on tulossa useita. Utilis Sanitas -hankkeen tarkoitus on kysyä muun muassa kuinka suuri osa sydäninfarktipotilaista kuolee vuoden sisällä? Tai kuinka pitkään syöpäpotilas elää ollessaan hoidossa tietyssä sairaalassa?

Miksi vasta nyt?

Vohlosen mukaan terveyshyöty on terveydenhuoltojärjestelmän tärkein tehtävä. Miksi seurantaan panostetaan vasta nyt?

- Tietysti potilaan näkökulmasta terveyshyöty on numero yksi. Mutta rahoittajat ja järjestäjät ovat pitäneet hyötynä kustannusten pienuutta, professori tiivistää.

Ruotsissa terveyshyödyn mittaaminen on tuonut potilaille valinnanvaraa ja karsinut heikkolaatuisia hoitoyksiköitä. Professorin mukaan tällaisia löytyy meiltäkin lukuisia.