Perussuomalaiset ei lähtenyt pahasti sooloilemaan Kelan pääjohtajan valinnassa ja näytti kokoomukselle olevansa yhä suhteellisen luotettava hallituskumppani. Valintaprosessi oli värikäs, mutta se ei ole täysin poliitikkojen vika, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen (kok.) on varmasti pätevä valinta Kelan johtoon. Hänen ansioluettelonsa on hengästyttävän pitkä.
Tästä huolimatta pääjohtajan valintaan jäi poliittisen virkanimityksen maku. Hallituspuolueissa tämä tulkinta tosin kiistetään. Ainakin poliittisiin muistelmiin asti.
Värikäs hakuprosessi löi jo oman leimansa valintaan.
Kelan hallitus oli aiemmin esittänyt äänestyksen jälkeen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimitusjohtaja Heli Backmania pääjohtajan tehtävään. Tosin aiemmin Backman oltiin jo pudotettu kärkihakijoiden ulkopuolelle, mutta hänet nostettiin yllättäen Kelan hallituksen ehdokkaaksi. Käänteitä on siis riittänyt. Parhaan hakijan asema on vaikuttanut olevan makuasia.
Lopputulos ratkesi ilmeisesti maanantaina, kun sekä Perussuomalaisten että kokoomuksen Kela-valtuutetut päätyivät tahoillaan Lehtosen valintaan. Mikä sattuma.
Backmanin lisäksi kokoomuksen työmyyrä Arto Satonen joutui pettymään. Kokoomus joutuu miettimään uuden tavan Satosen palkitsemiselle suurten työmarkkinauudistusten läpiviennistä.
Politiikassa on välillä merkitystä sillä, miltä asiat näyttävät. Nyt näytti siltä, että Perussuomalaiset ei suostunut kuuliaisesti kokoomuksen ensimmäiseen vaihtoehtoon eli Satosen poliittiseen valintaan, mutta kompromissiin oltiin kuitenkin valmiita. Siksi Lehtonen.
Kokoomus sai varovaisen näpäytyksen, mutta hallitusyhteistyö ei saanut suurta kolhua. Liima pitää yhä. Perussuomalaiset ei ole näkyvässä paniikissa kunta- ja aluevaaleissa kokemastaan tappiosta.
Ei ollut yhtä ylitse muiden
Oppositio moittii hallituspuolueita siitä, etteivät nämä edes yrittäneet hakea parlamentaarista, kaikkien hyväksymää pääjohtajaratkaisua.
Kelan pääjohtajan valintaan liittyy kuitenkin niin monia tekijöitä, että yksimielisyys vaatisi yhden hakijan erottuvan selkeästi muista. Nyt hyviä hakijoita oli aidosti useita. Jokaiselle loppusuoralle päässeelle olisi mahdollista luoda omat valintaperustelut. Nyt hallituspuolueiden kriteerit puolsivat lopulta Lehtosen valintaa.
On samalla hyvä muistaa, ettei myöskään Kelan hallitus (joka siis tekee esityksen pääjohtajasta) ole täysin epäpoliittinen taustaltaan.
Kelan hallituksen jäsenten valinnasta päättävät Kelan valtuutetut eli tietyt kansanedustajat.
Nykyisessä Kelan hallituksessa vaikuttavat muun muassa Vertti Kiukas (sd.), Tuija Brax (vihr.), Riitta Särkelä (sd.) ja Juha Rehula (kesk.). Lisäksi hallitukseen kuuluu SAK:n johtoryhmässä istuva Saana Siekkinen. Kaikilla heillä on vankkaa asiantuntemusta niin eläkkeistä kuin sosiaaliturvasta, mutta myös poliittista pääomaa.
Kelan pääjohtajan valintaa on siis täysin mahdotonta tehdä täysin epäpoliittisesti. Valintaprosessi on luotu sellaiseksi, että siitä riittää aina suukopua. Oli valinta kuka tahansa.
Olisi liikaa vaadittu, etteivät poliitikot politikoi.
Jos halutaan erilainen prosessi, pääjohtajan haku olisi ulkoistettava kokonaan pois poliitikoiden näpeistä. Se taas voisi olla epädemokraattista, koska poliitikkojen kuuluu käyttää heille annettua valtaa myös Kelassa.