Heikki Hiilamon mielestä pääjohtajakuvion hankaluus johtuu Kelan poikkeuksellisesta asemasta.
Keskustelu Kelan pääjohtajavalinnasta on vääristynyt, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Hiilamon mielestä uuden pääjohtajan valinta on liiaksi leimattu poliittiseksi nimitykseksi. Hänen mielestään pääjohtajakuvion hankaluus johtuu Kelan poikkeuksellisesta asemasta eduskunnan alaisena laitoksena.
– Kela on tavallaan poliittinen laitos ja sen hallituskin on poliittinen. Julkinen käsitys siitä, että tässä olisi joku täysin puolueeton taho tehnyt ehdotuksen yhdestä ehdokkaasta ja se ammuttaisiin alas poliittisin perustein, on mielestäni väärä käsitys, Hiilamo sanoo STT:lle.
Hän pitää erityisen ongelmallisena, että Kelan hallituksessa on mandaattipaikat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lisäksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolla MTK:lla sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä.
Mandaattipaikat eivät Hiilamon mielestä heijasta Kelan asiakaskuntaa eivätkä rahoittajia, koska Kelan rahoitus tulee pääasiassa verorahoista.
– Jää kysymys, ajavatko työmarkkinajärjestöt oikeasti Kelan etua ja perusturvaa vai omaa intressiään. MTK:n edustuksella en ymmärrä olevan minkäänlaista merkitystä enää, koska mitään maatalousyrittäjien etuuksia ei Kela enää hoida.
Hiilamo kertoo olleensa itse aikoinaan mukana asiantuntijaryhmässä, joka yritti esittää Kelan hallintoon muutoksia, muun muassa Kelan siirtymistä STM:n alaisuuteen.