Heikki Hiilamon mielestä pääjohtajakuvion hankaluus johtuu Kelan poikkeuksellisesta asemasta.
Keskustelu Kelan pääjohtajavalinnasta on vääristynyt, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Hiilamon mielestä uuden pääjohtajan valinta on liiaksi leimattu poliittiseksi nimitykseksi. Hänen mielestään pääjohtajakuvion hankaluus johtuu Kelan poikkeuksellisesta asemasta eduskunnan alaisena laitoksena.
– Kela on tavallaan poliittinen laitos ja sen hallituskin on poliittinen. Julkinen käsitys siitä, että tässä olisi joku täysin puolueeton taho tehnyt ehdotuksen yhdestä ehdokkaasta ja se ammuttaisiin alas poliittisin perustein, on mielestäni väärä käsitys, Hiilamo sanoo STT:lle.
Hän pitää erityisen ongelmallisena, että Kelan hallituksessa on mandaattipaikat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lisäksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolla MTK:lla sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä.
Mandaattipaikat eivät Hiilamon mielestä heijasta Kelan asiakaskuntaa eivätkä rahoittajia, koska Kelan rahoitus tulee pääasiassa verorahoista.
– Jää kysymys, ajavatko työmarkkinajärjestöt oikeasti Kelan etua ja perusturvaa vai omaa intressiään. MTK:n edustuksella en ymmärrä olevan minkäänlaista merkitystä enää, koska mitään maatalousyrittäjien etuuksia ei Kela enää hoida.
Hiilamo kertoo olleensa itse aikoinaan mukana asiantuntijaryhmässä, joka yritti esittää Kelan hallintoon muutoksia, muun muassa Kelan siirtymistä STM:n alaisuuteen.
– Se meni läpi, että presidentti ei enää nimitä pääjohtajaa.
Hiilamo on työskennellyt Kelan tutkimusprofessorina.
Sotkuisia prosesseja
Kelan pääjohtajavalinnat ovat viime vuosina olleet sotkuiselta näyttäviä prosesseja, niin tälläkin kertaa. Kelan valtuutettujen piti valita laitokselle uusi pääjohtaja tiistaina. Kelan hallituksen yhtä vaille yksimielinen esitys pääjohtajaksi oli Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan toimitusjohtaja Heli Backman.
Kokoomuksen valtuutetut halusivat kuitenkin lisäaikaa päätökselle vaalien yli. Perussuomalaiset tukivat heitä. Kelan valtuutetut ovat kansanedustajia ja hallituspuolueilla on enemmistö.
Oppositiossa uskotaan, että kokoomus petaa pestiä työministerin tehtävät pian sovitusti jättävälle Arto Satoselle (kok.), joka sai Kelan hallituksessa yhden äänen.
Kelan hallituksen esitys ei sido valtuutettuja.
Pääjohtaja yleensä keskustataustainen
Korkeisiin virkoihin on nimitetty maailman sivu hallituspuolueiden edustajia, vaikka oppositiossa niitä kukin puolue vuorollaan vastustaa.
Viime kerralla vuonna 2019 keskusta esimerkiksi oli ratkaisemassa Outi Antilan valinnan pääjohtajaksi ohi SDP-taustaisen Hanna Tainion, joka oli työvaliokunnan kärkiehdokas.
– Yleensä Kelan pääjohtaja on ollut keskustataustainen, ja kahdesta viimeisestäkin on yritetty löytää jotain keskustalaisuutta. Se on tullut periaatteessa vanhasta historiasta. Maatalousyrittäjillä ei ole palkkatuloja, joten heille perusturva on ollut tärkeä, Hiilamo sanoo.
Enää sillä ei ole merkitystä, koska maatalousyrittäjiä on vähän ja heillä on oma eläkelaitoksensa, jonka nykyistä toimitusjohtajaa Kelan hallitus esittää laitoksen johtoon.
Kelan valtuutetut valitsevat Kelan hallituksen kolmen vuoden toimikaudeksi. Hallituksessa on 10 jäsentä. Hallitus johtaa ja kehittää Kelan toimintaa. Nykyiseen hallitukseen kuuluu kaksi SDP-taustaista, yksi ps-taustainen ja yksi kokoomustaustainen edustaja sekä entinen vihreä ministeri ja entinen keskustalainen ministeri. Lisäksi hallituksessa on edustajat STM:stä, MTK:sta, SAK:sta ja EK:sta.