Kommentti: Voiko korkeimman oikeuden tulevan presidentin ratkaisemista jutuista luoda jonkinlaista linjaa? Ei voi, mutta taustalta erottuu kaksi huumepäätöstä

Korkein oikeus saa uuden presidentin syyskuun alusta, kun Tasavallan presidentti nimitti tehtävään Tatu Leppäsen. Oikeustieteen tohtori on työskennellyt KKO:ssa syyskuusta 2016.

Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa tuomareita voidaan yrittää jaotella heidän moraalisten ja poliittisten näkemysten kautta erilaisiin lokeroihin. Suomessa oikeusjärjestelmä on erilainen, eikä tällaista voi tehdä.

Toki Suomessa voi tarkastella millaisia juttuja tuleva presidentti on ratkonut KKO:ssä. Listaus on kiinnostava, mutta johtopäätösten tekeminen mahdotonta. Tässä tekstissä keskitytään rikosjuttuihin.

Yksi asia on kuitenkin selvä. Epäilemättä merkittävin rikosjuttujen ratkaisu, jossa oikeusneuvos Tatu Leppänen on ollut mukana, liittyy huumausainerikosten rangaistuksiin. 

Päätöksessä 2017:9 Leppänen oli mukana vahvennetussa kokoonpanossa linjaamassa salakuljettajien rangaistuksia.

Tapauksessa kyse oli vajaan kahdeksan amfetamiinikilon salakuljettamisesta Suomeen henkilöautossa. Kyse oli nimenomaan huumeet tuoneen kuriirin rangaistuksesta.

Käräjäoikeus oli langettanut miehelle 8 v 6 kk vankeutta ja hovi piti sen voimassa. KKO pudotti rangaistuksen 5 v 6 kk:een nimenomaan sillä perusteella, että kyse oli vain huumeet tuoneesta kuriirista, jolla ei muuta roolia huumeorganisaatiossa ollut.

– Huumausainerikoksesta tuomittavan rangaistuksen ei tule perustua yksin rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatuun ja määrään, KKO kirjoitti. Huomioon pitää ottaa syyllisyyteen vaikuttavat muutkin seikat.

Kyse oli nimenomaisesta linjauksesta, jossa tarkoituksena oli lyhentää huumetuomioita. Tähän saakka tuomioita oli langetettu nimenomaan aineen ja määrän mukaan Helsingin hovioikeuden laatiman taulukon perusteella. 

Tuossa päätöksessä KKO totesi niin suoraan kuin pystyi, että huumerikoksista on langetettu liian kovia tuomioita.

KKO antoi pari kuukautta myöhemmin toisen hyvin saman tapaisen ratkaisun 2017:23, jossa Leppänen oli mukana sementoimassa tätä lievennettyä kuriirilinjausta.

Käräjäoikeus oli tuominnut matkailuauton kuljettajan 13 amfetamiinikilosta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen, jonka hovioikeus alensi yhdeksään. KKO alensi rangaistuksen edelleen kuuteen nimenomaan taas sillä perusteella, että kyse oli kuriirista.

Millaisia juttuja Leppänen on ratkonut KKO:ssa?

Finlex-sivuston haulla selviää, että Leppänen on ollut ratkaisemassa aika lailla tavanomaisen määrän juttuja verrattuna KKO:n muihin oikeusneuvoksiin.

Tänä vuonna KKO on antanut 35 päätöstä ja Leppänen on ollut ratkaisemassa niistä kahtatoista. Viime vuonna nimi löytyi 29/92 jutusta ja 2017 kaikkiaan 19/98:sta.

Linkki: Finlex-haku Leppäsen juttuihin

Päätös on vaikuttanut merkittävästi tuomioistuimissa langetettuihin kuriirien huumetuomioihin.

KKO:n päätöksissä näkyy linjaus rangaistuksiin, mutta voiko siitä päätellä yksittäisen tuomarin laajempaa huumepoliittista kantaa. Vastaus on selkeä ei.

Leppänen oli mukana ratkaisemassa huumejuttua (2018:76), jossa henkilö oli tuonut maahan sata grammaa Alfa-PVP:tä. KKO loi linjaa kyseisestä huumeesta ja kovensi rangaistuksen hovin tuomiosta kahteen vuoteen. Alfa-PVP rinnastettiin kokaiiniin.

Tapauksessa 2018:7 KKO – ja Leppänen – joutui miettimään, oliko 54:n hamppukasvin kasvattaminen törkeä vai tavanomainen huumerikos. Hovioikeus oli katsonut teon tavalliseksi, mutta KKO totesi teon törkeäksi huumeiden määrän ja suunnitelmallisen kasvattamisen perusteella.

Hovin langettamaa rangaistusta kovennettiin, mutta kasvattaja selvisi KKO:ssakin ehdollisella.

Ryöstöjä ja perämoottorivarkaita

Tapauksessa 2018:84 Leppänen oli ratkomassa kioskiryöstöä. Siinä ryöstäjä uhkasi kioskin myyjää puukolla, mutta KKO katsoi ettei ryöstö ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Ryöstöstä langetettiin alempi rangaistus kuin käräjäoikeudessa törkeästä ryöstöstä, mutta kuitenkin 2 v 1 kk ehdotonta.

Päätöksessä 2018:89 Leppänen oli päättämässä, että latvialaisiin perämoottorivarkaisiin voitiin soveltaa koventamisperusteena sitä, että teot oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa

Tapauksessa 2018:2 talousrikoksista tuomitun rangaistusta alennettiin sillä perusteella, että tekijä oli selvittänyt tekemisiään.

Rangaistuksia on siis kovennettu ja alennettu aina tapauksen mukaan. Millaisia muita rikoksiin liittyviä juttuja Leppänen on ollut ratkomassa? Muutama esimerkki vielä:

KKO ei 2017:73 suostunut korottamaan talousrikoksista epäillyn ns. koppikorvauksia, vaan katsoi hovin jo korottaneen korvausta normaalista tasosta riittävästi.

Päätöksessä 2018:58 Leppänen oli mukana vapauttamassa säilöönottotapauksissa virheellisesti menetelleitä kahta Helsingin käräjäoikeuden tuomaria syytteistä, koska heidän ei katsottu lopulta toimineen huolimattomasti.

Leppänen oli ratkaisussa 2018:51 mukana langettamassa ns. pedofiilinmetsästäjälle sakkoja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, kun tämä oli liittänyt Facebookissa seksuaalirikosuutiseen tekijän kasvokuvan.

Riitapuolella Leppänen on ollut ratkaisemassa lukuisia tapauksia. Julkisuutta on saanut esimerkiksi Äänekosken jauhantaoikeusjuttu 2019:13 , jossa ikuisiksi ajoiksi sovitun sopimuksen sai irtisanoa.

Leppänen on ollut enemmistön kannalla yhtä tapausta lukuun ottamatta. Jutussa 2018:64 oli kyse koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja eritoten yhden työntekijän irtisanomisesta ja siitä oliko kyse liikkeenluovutuksesta. KKO päätyi siihen, että työntekijälle piti maksaa korvauksia. Leppänen olisi korvaukset evännyt.

Toisessa tapauksessa 2018:65 Leppänen oli enemmistössä päättämässä, että kyse oli liikkeenluovutuksesta. 

Ja vielä yksi...

Tulevan presidentin muista tapauksista voi nostaa esiin vielä Helsingin hovioikeuden ratkaisun lokakuussa 2010. Leppänen oli hovioikeuden kokoonpanossa, joka hylkäsi Jussi Halla-ahon syytteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, mutta tuomitsi hänet uskonrauhan rikkomisesta sakkoihin.

Sittemmin vuonna 2012 KKO tuomitsi Halla-ahon myös kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Leppänen nimitettiin korkeimpaan oikeuteen 2016.