Kommentti: Venäjä, vauras vai köyhä? Hyökkäävä vai rauhantahtoinen? Putin sanoo ensin yhtä ja seuraavana täysin päinvastoin

Putin käyttää faktoja populistiseen henkeen valikoiden. Ristiriitoja löytyi niin taloudesta, oikeuskäytännöistä kuin ulkopolitiikasta 

1. Venäjä – vauras vai köyhä?

Venäläisille luvattiin puheessa kaikenlaista: Kouluihin laajakaistoja, alueille lastensairaaloita, invalideille tukitoimia, synnyttäjille lapsilisiä ja niin edespäin. Putinin mukaan Venäjällä menee niin hyvin, että rahaa on monenlaiseen.

– Voimme nyt investoida kolossaalisesti maahamme, sen resursseihin ja kehitykseen. Kukaan ei ole antanut tai lainannut tuota rahaa meille, nämä rahat ovat meidän miljoonien kansalaistemme luomia. Nämä varat pitäisi käyttää venäläisten perheiden hyvinvointiin, Putin iloitsi.

Mutta.

Vaikka Venäjä itse on antanut ymmärtää olevansa vahvalla kasvu-uralla, Venäjän talouskasvu on itse asiassa viime vuodet ollut globaalin keskitason alapuolella, erityisesti kehittyväksi taloudeksi.

Viime vuonna Venäjän tilastokeskus Rosstat julkaisi kasvuluvuiksi 2,3 prosenttia, minkä väitteen kansainväliset asiantuntijat kyseenalaistivat heti "aivan liian hyväksi ollakseen totta". Vertailun vuoksi maailmantalouden keskimääräinen kasvuennuste vuodelle 2019 on noin 3,2–3,5 prosenttia.

Putin kuvailikin melkein samaan hengenvetoon myös köyhyysongelmaa.

– Köyhiä ihmisiä on liikaa, joten meidän tietenkin pitäisi keskittää huomiomme tähän ja tätä ilmiötä vastaan taistelemiseen, Putin toteaa.

– Lääkkeet, vaatteet, kaikki... Myös invalidi- ja eläkeläistaloudet voivat olla ahdingossa, Putin murehti.

2. Kremlistä kritiikkiä Venäjän oikeusvaltiolle

Toinen erikoinen heitto oli investointi-ilmapiirin parantaminen.

– Rehellisen bisneksen ei pitäisi elää syytteiden pelossa, Putin moitti – aivan kuin Kremlillä ei olisi mitään tekemistä lukuisten poliittisesti motivoitujen oikeusjuttujen kanssa. Talousrikossyytöksethän ovat Venäjällä klassinen tapa pysäyttää pääsy politiikkaan.

Mieleen muistuvat nopeasti muun muassa oligarkki Mihail Hodorkovskin työleirituomio ja lukuisat vastaavat tapaukset. Asiaa tuskin auttaa länsimaisten organisaatioiden julistaminen "ulkomaisiksi agenteiksi" ja alistaminen viranomaishäirinnälle.

Viimeksi tässä kuussa tunnettu amerikkalaissijoittaja Michael Calvey pidätettiin Venäjällä, mikä sai kansainväliset sijoittajat takajaloilleen. Talouslehti Forbesin mukaan sijoittajat sanovat, ettei "kohta kukaan halua enää sijoittaa Venäjälle"

3. Emme hae vastakkainasettelua –lisäämme asevarustelua

Klassinen ristiriita oli asevarustelupuheissa. Putin kiisti hakevansa vastakkainasettelua, mutta alleviivasi venäläisohjusten katsovan kohti Yhdysvaltoja.

– Jos Yhdysvallat sijoittaa ohjuksia Eurooppaan, meidän on pakko kohdistaa omat ohjuksemme – ei pelkästään näihin maihin, vaan myös päätöksenteosta vastaavaan maahan, Putin sanoi.

Samanaikaisesti hän alleviivasi Venäjän sovinnollisuutta.

– Yhdysvallat väittää, että Venäjä on Yhdysvaltain suurin uhka. Mutta minä sanon, että se ei ole totta! Emme ole kiinnostuneita vastakkainasettelusta Yhdysvaltain kaltaisen suurvallan kanssa.

Tätä julistusta Putin kuitenkin höysti pitkällisillä luetteloilla Venäjän edistyneistä aseteknologioista.

– Osaavatkohan he laskea? Varmasti osaavat! Antaa heidän laskea meidän aseidemme määrää ja kantomatkaa, muuta emme pyydä, Putin päätti.