Euroopan unioni olisi ehkä halunnut päättää tämän vuoden huippukokousten sarjan vähän positiivisemmissa tunnelmissa kuin mikä tänään on edessä. Presidentti Putinin vaatimus Yhdysvalloille ja Natolle sopimuksesta, joka estää sotilasliittouman laajentumisen itään, kiristää eurooppalaista ja kansainvälistä ilmapiiriä. Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, tai on sen läheisiä yhteistyökumppaneita, kuten Ruotsi ja Suomi.
Huippukokous tekee sen, minkä G7-maat jo sunnuntaina, vetoaa voimakkaasti Venäjään joukkojen vetämiseksi Ukrainan rajojen tuntumasta. EU:n komission puheenjohtajan mukaan Venäjän sotilaallisilla toimilla olisi hyvin vakavat seuraukset sekä pakotteiden, että finanssi- ja talouspolitikkaan liittyvien rajoitusten myötä.
Venäjä pelaa nyt kovilla panoksilla vanhaa suurvaltapolitiikkaa ja haluaa määrätä, miten sen naapurimaat järjestävät puolustuksensa. Se sopii huonosti Naton suunnitelmiin ja vuonna 2008 annettuihin lupauksiin muun muassa Ukrainalle mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Vanhanaikaiselle Euroopan etupiirijaolle Venäjä ei saa EU- ja Nato-mailta lupausta, vaikka länsi jollain kokoonpanolla Vladimir Putinin ehdottamiin neuvotteluihin taipuisikin. Ukrainan presidentti Vladimir Zelenskyn, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzin neuvotteluissa Brysselissä valmisteltiin keskiviikkona neuvottelutarjousta, edellisen Minskin rauhansopimuksen räätälöineen Normandia-ryhmän puitteissa, Venäjälle.