Kommentti: Venäjä ei ole tuonut Ukrainan rajalle parasta kalustoaan vain uhitellakseen – EU-huippukokous käydään kriisitunnelmissa

1:40
EU varoittaa Venäjää vakavista seurauksista, jos se hyökkää Ukrainaan

Euroopan unioni olisi ehkä halunnut päättää tämän vuoden huippukokousten sarjan vähän positiivisemmissa tunnelmissa kuin mikä tänään on edessä. Presidentti Putinin vaatimus Yhdysvalloille ja Natolle sopimuksesta, joka estää sotilasliittouman laajentumisen itään, kiristää eurooppalaista ja kansainvälistä ilmapiiriä. Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, tai on sen läheisiä yhteistyökumppaneita, kuten Ruotsi ja Suomi.

Huippukokous tekee sen, minkä G7-maat jo sunnuntaina, vetoaa voimakkaasti Venäjään joukkojen vetämiseksi Ukrainan rajojen tuntumasta. EU:n komission puheenjohtajan mukaan Venäjän sotilaallisilla toimilla olisi hyvin vakavat seuraukset sekä pakotteiden, että finanssi- ja talouspolitikkaan liittyvien rajoitusten myötä.

Venäjä pelaa nyt kovilla panoksilla vanhaa suurvaltapolitiikkaa ja haluaa määrätä, miten sen naapurimaat järjestävät puolustuksensa. Se sopii huonosti Naton suunnitelmiin ja vuonna 2008 annettuihin lupauksiin muun muassa Ukrainalle mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Vanhanaikaiselle Euroopan etupiirijaolle Venäjä ei saa EU- ja Nato-mailta lupausta, vaikka länsi jollain kokoonpanolla Vladimir Putinin ehdottamiin neuvotteluihin taipuisikin. Ukrainan presidentti Vladimir Zelenskyn, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzin neuvotteluissa Brysselissä valmisteltiin keskiviikkona neuvottelutarjousta, edellisen Minskin rauhansopimuksen räätälöineen Normandia-ryhmän puitteissa, Venäjälle.

Venäjä on jo pidemmällä pelilaudallaan

Venäjä ei ole tuonut 100 000 sotilasta ja parasta kalustoaan Ukrainan rajalle vain pikaiseen uhan osoittamiseen. Pelilaudan kuvio on todennäköisesti mietitty jo pidemmälle, USA:n, Naton ja EU:n vaatimukset vetäytymisestä ovat kaikuneet kuuroille korville. Naton laajeneminen itään on ollut punainen vaate Venäjälle jo pitkään ja Ukrainasta Putin saattaa tehdä varoittavan esimerkin, kaikista kansainvälisistä ja taloudellisista seuraamuksista huolimatta.

Tämän uhan alla EU jatkaa tässäkin huippukokouksessa EU:n strategisen kompassin, eli yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä. Suomi on ollut aktiivinen tässä yhteistyössä, vaikka suuri osa upseerikuntaa MTV:n tuoreessa kyselyssä epäileekin EU-turvallisuusyhteistyön merkitystä tositilanteessa. Poliitikkojen tavoitteet ja toiveet ovat tässä kysymyksessä kaukana ammattisotilaiden näkemyksistä.

EU-huippukokouksen valmistelussa Ukrainaan kohdistuvaa uhkaa on alleviivattu niin ulko- kuin eurooppaministereille. Naton tiedustelu pystyy päivittämään tilannetta Ukrainan ja Venäjän rajalla reaaliaikaisesti. Ukrainan armeijan harjoitukset Luhanskin alueella tällä viikolla ovat, Venäjän harjoituksiin verrattuna, todellinen David-Goljat -asetelma. Venäjän asevoimia on valmennettu määrätietoisesti muun muassa Syyrian sodassa. Asevarusteluun rahaa on maan valtionkassasta riittänyt.

Ukraina ei ole eikä saa olla pelinappula

Länsi ei voi uhrata Ukrainaa Venäjän tavoitteille, mutta ilman vakavia neuvotteluavauksia tilanteesta ei päästä eteenpäin. Euroopan kannalta Ukrainalle ehkä Suomen ja Ruotsin kaltainen, Nato-yhteistyöhön suuntautunut, ja EU-maiden kanssa tehtyihin puolustusyhteistyösopimuksiin perustuva vyöhyke, voisi olla yksi vaihtoehto. Siitäkin vaihtoehdosta keskusteleminen saattaa pian olla myöhäistä, julkilausutuista vaatimuksista ja uhkauksista on usein hankala perääntyä.

Myös presidentti Sauli Niinistö käyttää tällä hetkellä aktiivisesti hyviä keskusteluyhteyksiään tilanteen liennyttämiseksi. Niinistö on keskustellut kriisistä jo presidentti Bidenin, presidentti Putinin ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa.

Kirjoittaja työskentelee MTV:n uutistoimituksen Eurooppa-kirjeenvaihtajana.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja