Stoltenberg: Ukraina menestyisi rintamalla paremmin, jos Nato-maat tekisivät tarvittavan

Jens Stoltenberg kommentoi tilannetta Ukrainassa liittokunnan ulkoministerien kaksipäiväisen kokouksen jälkeen.

Stoltenberg kertasi Ukrainan aiempia saavutuksia Naton tuella: Venäjä ei pystynyt kaatamaan Ukrainaa viikoissa ja Kiovaa päivissä, Ukraina on vapauttanut merkittävän määrän Venäjän hyökkäyssodan laajentumisen jälkeen valtaamia alueita, Ukraina on tehnyt iskuja Venäjän sotilaskohteisiin ja onnistunut luomaan käytävän Mustallemerelle upottamalla useita Venäjän laivaston aluksia.

Myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba antoi Naton ministereille kuvauksen lyhyen ja pitkän ajan tarpeista ja maan uudistusten tilanteesta.

Stoltenberg kuvaili tilannetta vakavaksi ja totesi Ukrainan tarvitsevan lisää ammuksia, ilmapuolustusta ja apua. 

Hänen mukaansa Naton jäsenmaat tutkivat nyt jälleen varastojaan, jotta sieltä löytyisi ilmapuolustusta  luovutettavaksi Ukrainalle.

Lue myös: Stoltenberg: "Ukrainalaisilta ei ole loppumassa rohkeus vaan ammukset"

Harkovaan iskeneeseen Venäjän lennokkiin oli kirjoitettu Moskovan terroristi-iskuun viittaava viesti

Juhlat uhan varjossa

Naton päämajalla juhlittiin torstaina liittokunnan perustamista tasan 75 vuotta sitten, mutta paikalle saapuessaan useiden Nato-maiden ulkoministerit puhuivat ennen kaikkea Venäjän aiheuttamasta pitkäaikaisesta uhasta. 

Näin teki muun muassa Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), jonka mukaan Nato edustaa vapautta valita verrattuna Venäjän aggressiivisiin laajenemispyrkimyksiin.

– Mielestäni se näkyy hyvin siinä, kuinka Suomi ja Ruotsi – viimeisimmät jäsenet – liittyivät Natoon vasta äskettäin. Demokraattiset kansakunnat [ja] vapaat ihmiset valitsivat liittymisen, kun taas Venäjä laajenee hyökkäyksellä tai laittomalla liittämisellä.

Suomelle tuli torstaina täyteen tasan vuosi liittokunnan jäsenenä, ja Ruotsi osallistui kokoukseen ensimmäistä kertaa Naton täysjäsenenä.

Venäjän uhan lisäksi huolta liittokunnassa on aiheuttanut Yhdysvaltojen tilanne, kun 60 miljardin dollarin Ukraina-tuki on jumiutunut kongressiin sisäpoliittisten kiistojen seurauksena. 

Lisäksi ailahtelevaisesta Donald Trumpista saattaa tulla jälleen tärkeimmän Nato-maan presidentti.

Valtonen vakuutti torstaina uskovansa liittokunnan pelotteen vaikuttavuuteen ja siihen, että liittokunnasta tulee yhä vakuuttavampi.

– Näemme tietysti, että Venäjä valitettavasti aiheuttaa pitkän aikavälin uhkia liittoumalle. Mutta me emme ole heikkoja. Päinvastoin, me olemme hyvin vahvoja.

Lue myös: Ukraina uhoaa: Katkaisemme Krimin sillan kesällä

Venäjän ja Ranskan puolustusministerit keskustelivat – nyt väitellään, mistä oikein puhuttiin

Baltiassa halutaan hillitä Venäjää

Myös liittokunnan muut itälaidan ministerit puhuivat Venäjän uhasta. 

Viron ulkoministeri Margus Tsahkna painotti paikalle saapuessaan tarvetta luoda Natolle pitkän aikavälin strategia Venäjän varalle ja kiitteli keskiviikon kokouksen tuloksia.

Keskiviikkona ulkoministerit päättivät jatkovalmistelusta Naton roolin mahdolliseksi kasvattamiseksi Ukrainan sotilaiden koulutuksessa, aseavun koordinoimisessa ja sadan miljardin euron sotilaallisen avustusrahaston luomisessa.

Tsahknan mukaan selkein tapa toteuttaa pitkän aikavälin Ukraina-tuki olisi tehdä kahdenväliset sopimukset ja luvata joka maasta 0,25 prosentin sotilaallinen apu vuodessa suhteessa avustajamaan bruttokansantuotteeseen.

– Olen ehdottanut sitä kaikille liittolaisillemme, hän sanoi.

Keskiviikkona Venäjän hillitsemisestä pitkän aikavälin Nato-strategialla puhui Latvian ulkoministeri Krisjanis Karins, joka myös torstaina kiitteli keskiviikon saavutuksia.

Lue myös: Zelenskyi pyysi Stubbilta apua Ukrainan rauhansuunnitelmaan – "Toivottavasti kyetään tässäkin auttamaan"

Mika Aaltola: Tätä tarkoittaa Suomen ja Ukrainan välinen turvallisuussopimus