Kommentti: Vain pääministerin elämää – sutta ja sekundaa

Julkisuuden suhteen Rinnettä voi jo verrata Nelosen suosittuun musiikkiohjelmaan. Vain pääministerin elämää. Uusi versio hittibiisistä joka päivä. Siltä se näyttää ja sekavaa on, kun seuraa pääministerin julkista temmellystä. Ensin yksi lausunto ja sen jälkeen muutama paikkaava haastattelu. Ja välillä senkin jälkeen sitä jää äimistelemään, että mikä se kanta nyt oikein oli.

Ehkä vika onkin minussa, mene ja tiedä.

Totta kai poliitikko Rinne osallistuu ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta kun eteen laitetaan titteli pääministeri, aloitteisiin suhtaudutaan jonkinmoisella vakavuudella. Irtoheitot ovat kovaa valuuttaa oppositiossa, hallituksessa niistä joutuu sitten vastaamaan.

Myös hallituskumppanit ihmettelivät eduskunnassa tänään Rinteen kommentointia. Huomenna draama jatkuu melkoisella varmuudella eduskunnan kyselytunnilla.

Vaalien alla vanhustenhoidon skandaalimainen taso nousi tärkeäksi vaaliteemaksi. Kokoomus ja Petteri Orpo kaatuivat sekavaan desimaaliselittelyyn ja puolue jäi viestinsä kanssa yksin. SDP oli yksi niistä puolueista, jotka lupasivat pistää hoitajamitoituksen kuntoon eli seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Hoituu ja helposti sanoi mm. nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ennen vaaleja.

Kuntapäivien puheenjohtajatentissä Rinne paalutti tänään, että tällä vaalikaudella ei saada 4000:ta hoitajaa ja lääkäriä lisää, koska rahaa ei ole riittävästi. Piste. Lakiin hoitajamitoitus aiotaan kuitenkin tuoda, mutta se on kuollut kirjaus, jos rahaa ei ole, eikä hoitajia tahdo löytyä nykyisinkään hommiin. Rinne on varmasti oikeassa. Tämä on todellinen tilanne hoitajapulan kanssa, mutta vaalien alla meininki oli jotain aivan muuta.

Tämä lausunto jatkaa linjaa, joka on tullut valitettavan tutuksi hallituksen alkutaipaleella. Vaalien reippaat lupaukset sulavat yksi toisensa jälkeen. Ne ovat kuin tunnin juna, joka kulkee, sitten kun kulkee, joskus tulevaisuudessa.

Poliitikot työmarkkinapöydissä

Rinne on kommentoinut ahkerasti myös päivänpolttavia työmarkkinakysymyksiä sekä hoitajien palkkoja että Postin työmarkkinakiistaa. Helsingin Sanomissa Rinne ehdotti pohdittavaksi Postin työntekijöiden tilanteen ratkaisemista rahallisella kertakorvauksella. Lehti kertoi, että Posti suunnittelee palkanalennuksia jopa 8000 työntekijälle, ei 700:lle. Sama oli kerrottu itse asiassa aiemmin jo työnantajaa neuvotteluissa edustavan Paltan tiedotteessa. Yhteensä Paltan ja työntekijöitä edustavan PAU:n välisten neuvottelujen piirissä on noin 10 000 henkilöä, tiedotteessa todetaan.

Viime viikolla Rinne ideoi postilaisille uusia hommia. ”22 000 postilaista kulkee maakunnissa viemässä postia. Kyse ei ole hoitotyöstä vaan siitä voidaanko julkista palvelua laajentaa niin että kurkataan ikkunasta, onko kaikki hyvin. Ja jos ei, niin he kysyvät miten voin auttaa”, Rinne visioi.

Rinteeltä on riittänyt ymmärrystä Tehyn ja Superin vaatimuksiin saada muita suuremmat palkankorotukset ensi kevään neuvotteluissa. Pääministeri on myös toivonut, että kiista kilpailukykysopimuksen lisätyötunneista sovittaisiin keskitetysti alta pois. Tämä ehdotus on tyrmätty.

Ay-taustainen Rinne on vakuuttanut, että hallitus pitää näppinsä erossa työmarkkinaneuvotteluista. Vuonna 2016, silloin vielä ärhäkkä oppositiojohtaja muistutti haastattelussa, että kun poliitikot sotkeutuvat työmarkkinoihin, siitä syntyy sutta ja sekundaa.

Työmarkkinaneuvottelujen konkarit muistavat kauhulla, miten vuonna 2007 Sari Sairaanhoitajasta alkanut keskustelu repesi eri liittojen palkkakilpailuiksi juuri ennen kuin maailmanlaajuinen finanssikriisi ja lama puhkesivat vuonna 2008. Tätä virhettä ei nyt haluta toistaa. Ettei tule sitä sutta ja sekundaa.

Koko hallitus kokoontuu ensi viikolla kahdeksi päiväksi budjettiriiheen. Talouden sumua ja epävarmuutta riittää, päivittäin uutisoidaan uusista yt-neuvotteluista. Hallituksen työllisyystoimilta odotetaan paljon, ehkä jopa liian paljon.

Jäämme odottamaan mikä on päivän hittibiisin 75 prosentin työllisyysaste kattaa miljardimenot -versio. Todennäköisesti hallituksen komppiryhmä eli valtiovarainministeriön virkamiehet tuovat hallitusneuvotteluja synkemmät talousennusteet ministerien purtavaksi. Mitä tehdään vai tehdäänkö mitään?