Muistaako joku vielä hystereesin, jolla kehysriihen asetelmia pedattiin julkisuudessa?
Hystereesillä yritettiin perustella sitä, että koronaelvytyksen avulla säästettyjä työpaikkoja voitaisiin laskea mukaan hallituksen työllisyystavoitteeseen.
Hystereesistä ei sitten kehysriihen jälkeen kuultukaan mitään, mutta aiemmin työllisyysvaikutusten laskennasta vastanneen valtiovarainministeriön asema sai kolauksen. Rahaministeriö pääsi sentään tiedotustilaisuutta seuraavana päivänä kertomaan, millaiseen tulokseen se oli päässyt, kun hallitus oli ensin tiedottanut monta kertaa isommista luvuista.
Niin sanottuja pehmeitäkin työllisyyskeinoja toki tarvitaan, mutta työllisyystoimien tarkoituksena piti olla erityisesti julkisen talouden vahvistaminen. Menokehyksiinkiin piti palata, mutta ne päätettiin ylittää myös vuonna 2023.
Kehysriihen päätökset olivat luontevaa jatkoa yleiselle taipumukselle siirtää vaikeita päätöksiä aina eteenpäin. Kestävyysvaje on ja pysyy vuodesta ja hallituksesta toiseen. On täysin ymmärrettävä perustelu, että keskellä koronakriisiä ihmisten tilannetta ei haluta vaikeuttaa, mutta koronan jälkeen talous on lähdössä taas vetämään.
Parisuhdevertaukset ovat suosittuja, joten teenpä minäkin sellaisen, vaikka viiden puolueen hallituksessa kyseessä on pikemminkin polyamorinen suhde. Hallitus kävi eron partaalla, mutta päätti vielä yrittää, kun koronakriisikin on päällä eikä oikein muita hyviä kumppaniehdokkaitakaan ole näköpiirissä. Kesälomien jälkeen sitten katsottaisiin, onko suhteella vielä tulevaisuutta, kun arki taas alkaa. Riitely oli niin raskasta, että suhteen paikkaaminen vaatii työtä.
