Pitkin kesää on väännetty siitä, onko Suomen yllättävän vahva talouskasvu Sipilän hallituksen ansiota. Paljon parjattu hallitus on onnistunut yhdessä tärkeässä asiassa paremmin kuin pari edeltäjäänsä, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.
Luottamus on talouden kulmakivi, jonka merkitystä ei voi väheksyä. Kansalaiset ja yritykset uskaltavat tehdä hankintoja ja palkata ihmisiä, jos he luottavat asioiden sujuvan.
Sipilän hallitus aloittaessaan iski pöytään muutaman niin simppelin teesin, että tv-toimittajakin ne ymmärtää. Mieleeni jäi muutama: 1) Kokonaisveroastetta painetaan alaspäin, 2) Kenenkään verotus ei kiristy, 3) Teollisuuden kustannuksia ei lisätä.
Siitä syntyi pohja, jolta ponnistaa. Kilpailukykysopimus tasasi kustannuseroja kovimpiin kilpailijamaihin Saksaan ja Ruotsiin. Maailmantalouden kasvu ja lopultakin myös suomalaisten vientitavaroiden kysyntä toivat reippaan myötätuulen.
Kotimaan päättäjät eivät siis täysin ole lastuja maailmantalouden lainehilla. Ei hyvässä eikä pahassa.
Taloustieteilijä Keynes kääntyilee haudassaan
Kataisen-Urpilaisen hallitus joutui vuonna 2011 hankalaan tilanteeseen, jossa ei uskallettu enää elvyttää, kun valtion velkasuhde heikkeni vauhdilla. Keynes luultavasti kääntyili haudassaan, kun Suomen hallitus taantumassa kiristi rajusti talouspolitiikkaa, vaikka sitä pitäisi päinvastoin löysätä.
Tosin taloustieteilijä Keynesin opit poliitikot tuppaavat autuaasti unohtamaan nousukaudella, jolloin pitäisi suitsia kiristää ja hillitä ylikuumenemista.
Nykyään nousukaudet ovat niin lyhyitä, että talouspäättäjät eivät edes ehdi kipuamaan jarrupolkimen päälle. Ei ole kovin paljon liioittelua sanoa, että kymmentä laihaa vuotta seuraa kymmenen lihavaa kuukautta.