Kommentti: Tunneli Tallinnaan ja laiva ilman kuljettajaa – hurjista tulevaisuusvisioista toinen toteutuu, toinen ei

Tunnelihankkeilla on keulakuvanaan arvostetut kasvot, joten niihin on syytä suhtautua vakavuudella, vaikka lukujen valossa vähän hymyilyttäisikin.

Peliyhtiö Roviossa tutuksi tullut Peter Vesterbacka vie eteenpäin yksityistä hanketta - nyt dubailaisella alkupääomalla. Valtiollista tunnelisuunnitelmaa esitteli viime perjantaina liikenneministeri Anne Berner (kesk.). Kummallakaan ei tunnetusti päätä palele ajatella isosti.

Itse en moiseen pysty, joten panen jäitä hattuun muillekin.

Yksi tunneli piisaa, hintalappu on kova

Lähdetään nyt heti alkajaisiksi vaikka siitä, että yksi tunneli piisaa – maksavat kuitenkin mokomat 15-20 miljardia euroa kipale. Länsimetron rakentamista läheltä seuranneena veikkaan, että tuo summa on hyvä alku. Vesterbackan hankkeella on koossa 100 miljoonaa, jolla tekisikin ensimmäiset metrit.

Jos ihmeen kautta toinen tunnelihankkeista etenisi, niin olkoon se yksityisen rahan Vesterbackan hanke. Mitä vähemmän veronmaksajien rahaa upotetaan Suomenlahden alle, sen parempi.

Kotimaan tiestö on rapakunnossa, monttuja täytetöön säälittävillä paikkausasvaltoinneilla. Jo nyt tiedetään, että myös ensi vaalikaudella rahat ovat tiukassa niin väyläinvestointeihin kuin perustienpitoon.

Otettakoon vertailuksi miljarditunnelille eduskunnan perinteiset budjetin joululahjarahat, joita on nyt vaalivuoden alla puolet enemmän kuin normaalisti eli 60 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla kansanedustajat saavat muutamia miljoonia euroja paikallisiin tienpätkiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Kanaalitunneli teki isoja tappioita

Varoituksen sana löytyy Ranskan ja Englannin väliltä. Kanaalitunneli oli huiman kallis rakentaa 1980- ja 90-lukujen taitteessa. Tunneli teki pitkään todella rumia tappioita, vaikka sen molemmissa päissä ovat isot kansakunnat - yhteensä yli 130 miljoonaa ihmistä.

Tallinnan-tunneli yhdistäisi pienen maan vielä pienempään. Meitä on yhteensä 7 miljoonaa ihmistä, joista iso osa elää kaukana tunnelin päästä suuressa suomenmaassamme.

Suomi on rakas, mutta Euroopan pussinperä. Helsinki on rakas, mutta maailman metropolien rinnalla pikkukylä.

Unelmat ovat tärkeitä, mutta niin on realismikin.

Ensimmäinen maailmassa

Huomattavasti realistisempi tulevaisuushanke esiteltiin maanantaina Turun saaristossa, kun maantielautta kulki Paraisilta Nauvoon ilman kuljettajaa - ensimmäistä kertaa maailmassa.

Reitille oli tuotu kohteita, joita itseohjautuva lautta väisti kameroiden, sensorien ja tutkien avulla, ja lopulta tietokone teki itsenäisen päätöksen. Paluumatkalla testattiin maantielautan etäohjausta, jonka suoritti merikapteeni noin 50 kilometrin päässä Turussa.

Puolen vuoden projektin meriteknologiasta vastaa kansainvälinen suuryhtiö Rolls-Royce, joka on suurelle yleisölle tunnetumpi henkilöautoistaan. Itseohjautuvien laivojen tekniikkaa kehitetään Turussa, mistä pisteet Aurajoen rantakaupungille.

Aluksen ja miehistön kokeiluprojektiin toi valtionyhtiö Finferries, joka hoitaa lautta- ja lossiliikennettä saaristossa ja Itä-Suomen järviseuduilla.

Vielä on pitkä, useiden vuosien matka itseohjautuviin laivoihin, mutta paikalla olleiden merenkulun konkareiden mukaan Turun saaristossa otettiin merkittävä askel eteenpäin.

Sekä Rolls-Roycen että Finferriesin johtajat uskovat, että autonomiset alukset eivät korvaa henkilöstöä, vaan lisäävät turvallisuutta ja parantavat ympäristönsuojelua energiatehokkuudella.

Etäohjauksen hyöty puolestaan olisi siinä, että tietokoneruuduilta voisi ohjailla useampia lauttoja yhtä aikaa. Teknologian kehittyminen auttaisi lisäämään esimerkiksi maantielauttojen ja lossien yöliikennettä, joka muuten on turhan kallis veronmaksajien kustantamaksi palveluksi.

Molemmat visiot, Tallinnan-tunneli ja laiva ilman miehistöä, ovat vielä kaukaisia.

Uskon enemmän Helsingin ja Tallinnan väliä kulkevaan itseohjautuvaan laivaan kuin tunneliyhteyteen Suomenlahden ali. Perusteluni on yksinkertainen: toinen on taloudellisesti järkevää, toinen ei.