Ilmastonmuutoksesta voi keksiä ainakin yhden hyvän asian: Se tarjoaa lähes ainoan teeman josta länsi ja Venäjä voivat nykyään keskustella rakentavasti. Tätäkin yhteistyötä sumentaa se fakta, että Venäjällä ei oikeasti juuri ole syytä estää ilmastonmuutosta. Miksi olisi, jos se tietää sille enimmäkseen hyvää?
Krimin jälkeen Venäjä on ajautunut Euroopan neuvoston ulkopuolelle. Venäjän äänioikeus vietiin vastalauseena Krimin liittämisestä, ja sen jälkeen Venäjä jätti myös jäsenmaksut maksamatta. Eikä siinä kaikki: Myös Naton ja Venäjän yhteistyö on jäädytetty, samoin Venäjän ja EU:n strateginen kumppanuus. Yhteistyön areenoista on huutava pula.
Pietarin Arktinen foorumi onkin juuri sellainen.
Onneksi meillä on edes jääkarhut ja porot, sillä sulava Arktis toimii tätä nykyä lähes ainoana idän ja lännen liennytyksen näyttämönä. Luontoarvoista kai voidaan olla samaa mieltä!
Vai voidaanko sittenkään?
Maailman valuuttarahaston mukaan osa maailman maista saa itse asiassa hurjasti lisävauhtia talouskasvulleen ilmaston lämpenemisestä – ja Venäjä on juuri sellainen: Iso, kylmä ja harvaan asuttu, routainen maa, joka on raskaasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista ja luonnonvaroista. Venäjän bruttokansantuote saakin yhden lämpöasteen noususta ainakin 0,83 prosentin nousun.
Erityisen selvästi ilmiö näkyy Siperian kaikkein kylmimmillä seuduilla, joissa rakentaminen seisoo, kaivostoiminta on mahdotonta ja liikenne vaikeaa yli neljänkymmenen asteen paukkupakkasilla.
Samalla muun muassa Siperian ja Jäämeren kaasu- ja öljyesiintymät tulevat yhä helpommin saavutettaviksi. Siis juuri ne, joita mm. Nordstream 2 -kaasuputki tulee hyödyntämään.