Kommentti: Suomen hellimä EU:n puolustusyhteistyö on Saksan ja Ranskan mielestä pikkusievää tuhertamista

Suomalaisille se on PRY:tä eli pysyvää rakenteellisesta yhteistyötä. Englanniksi viime vuonna päätetty 23 EU-maan puolustusyhteistyö on Pesco.

EU-kone on taitava kehittelemään paperilla instituutioita ja niille nimiä. Sitten, kun pitää saada konkreettisesti jotain aikaan, homma menee piirikunnallisen tason askarteluksi.

Niin on käymässä myös PRY:lle.

17 hanketta on käynnistetty juu. Kuumaa Nato-puuroa EU-puolustuksen kautta kiertävä Suomikin on muutamassa mukana. Kyber-puolustusta kehitetään. Sotilasajoneuvoliikennettä maasta toiseen helpotetaan. Ja sodanajan radioliikenteeseen pakerretaan uusia ohjelmistoja.

Kuulostaako uskottavalta ja turvalliselta?  Tuntuuko, että yöt voi nyt mammia entistä rauhallisemmin? Myös Venäjän karhun naapurissa?

EU keskittyy lillukanvarsiin

Nato-maa Saksassa moni sanoo, että uskottavuudella ja PRY:llä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

MTV Uutisten Berliinissä tekemissä taustahaastatteluissa liittopäiväpuolueiden turvallisuusasiantuntijat  vuodattivat pettymystään EU:n puolustusyhteistyön alkutaipaleeseen.  Heidän mukaansa unionissa keskitytään taas kerran lillukanvarsiin ja väistetään isot asiat.

Liittokansleri Angela Merkelin johtamien kristillisdemokraattien (CDU) arvostettu ulko- ja turvallisuuspoliitikko Norbert Röttgen on  tänään alkavan Münchenin turvallisuuskonferenssin (MSC) kynnyksellä rummuttanut vahvan yhteisen EU-armeijan puolesta ja moittinut ponnettomia PRY-projekteja. Näin siitäkin huolimatta, vaikka PRY on kaikkine ompeluseuroineen ollut Merkelin hallituksen lempilapsi.

Röttgen jatkaa rummutustaan itse kongressissa. Tukea hän saa sekä ranskalaisilta kollegoilta että myös MSC:n arvovaltaiselta johtajalta Wolfgang Ischingeriltä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron keskittyisi pikkusievien projektien sijaan iskukykyisen yhteisen armeijan luomiseen. Ilmeisesti myös Merkel on taipumassa tähän suuntaan. Ischinger taas muistuttaa, että tallainen irtiotto edellyttää enemmistöpäätöksiä EU:ssa.

Naton ulkopuolella olevien EU-maiden kannalta kaikki tämä kuulostaa periaatteessa hyvältä. Yhteinen armeija on aikuisten oikeata puolustuksen vahvistamista ja turvallisuuden lisäämistä. Radiotaajuksien kanssa väkertäminen on vähän niin ja näin.

Ristiriitoja riittää

Kokonaan eri asia on, tuleeko tällaisesta armeijasta mitään. Esimerkiksi Saksalla on jo nyt huomattavia vaikeuksia pitää oman armeijansa valmiustaso sellaisena, että maa voi täysipainoisesti osallistua Nato-operaatioihin.

Monet EU:n Nato-maat myös sanovat, Yhdysvaltain väkevällä tuella, haisevan vastalauseensa EU:n yhteiselle armeijalle. Sen pelätään hajottavan puolustusliittoa.

Naton rauhankumppanit, Suomi muiden mukana, ovat nekin puun ja kuoren välissä. EU-diplomaatit korostavat aina, että unioni ei ole luomassa Naton kanssa päällekkäisiä saati ristiriidassa olevia rakenteita. Saksa- ja Ranska-vetoisen EU-armeijan voi kuitenkin helposti tulkita sellaiseksi.

Miten käy rauhankumppanuuden, jos esimerkiksi Suomi keskittyy operoimaan EU-armeijan kanssa? Kahden rintaman  yhteistyöhön pienellä maalla ei edes ole varaa.

Ja toisaalta onko EU-armeija Moskovalle pelkkää silmänlumetta, jolla Nato laajentaa vaikutusaluettaan? Onko suomalaisten silloin parempi tyytyä PRY-haihatteluun?

Ukrainan lukkoa yritetään aukaista

Saksalaiset turvallisuuspoliitikot myöntävät taustakeskusteluissa, että asetelma ei missään tapauksessa ole ongelmaton.  He muistuttavat, että Euroopan puolustuksen todelliset konkreettiset haasteet liittyvät vääjäämättä Venäjään ja sen toimiin Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Itä-Ukrainan lukkoa yritetään Münchenissä avata uusilla aloitteilla.

Yksi niistä on Naton ex-pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin ehdotus 20000 sotilasta käsittävän YK:n rauhanturvajoukon lähettämisestä Itä-Ukrainaan.  Joukkojen tehtävänä olisi varmistaa Minskin sopimuksen täytäntöönpano, ennen muuta paikallisvaalien järjestäminen ja raskaiden aseiden vetäminen alueelta.

Moskovan epäluuloja, myös mahdollisia EU-armeijaan kohdistuvia, kuvaa hyvin se, miten YK-joukko on tarkoitus kasata.

Saksalaisasiantuntijoiden mielestä mukana ei voi olla edustajia Nato-maista. Rauhaturvaajien pitää tulla Suomen ja Ruotsin kaltaisista liittoutumattomista maista sekä Kremlin luottomaista, kuten Kazakstanista ja Valko-Venäjältä.