Länsimaiden hätävetäytyminen Kabulista talebanien alta oli noloa ja nöyryyttävää Atlantin molemmin puolin. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on saanut vetäytymispäätöksestään paljon arvostelua niskaansa kotimaassaan demokraattipuoluettaan myöten, mutta myös Euroopassa. Tällä puolella Atlanttia ei kuitenkaan ole syytä sormella osoitteluun, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.
EU-maiden ulkoministerit olivat viime viikolla epävirallisesti koolla Sloveniassa. Sopiva Gymnich-tapaamisen kokouspaikka Brdossa olisi ollut peilisali. Sen verran syytä kuvastimeen katsomiseksi on vanhalla mantereellakin.
Lue myös: Paine EU:n nopean toiminnan joukkojen päivittämiseksi on kova – "On pystyttävä päättämään yhdessä nopeammin"
Kabul oli läpimurtohetki
EU:n "ulkoministeri" Josep Borrell sanoi ääneen itsestäänselvyyden (vaikka vetäytymisen historiallista mittakaavaa ei ehkä kannata kuitenkaan liioitella).
– Joskus on historiaa mullistavia tapahtumia, jotka saavat aikaan läpimurron. Mielestäni Afganistan on yksi näistä tapauksista, Borrell lausui.
Kabulin kaaoksesta lähtö osoitti taas, ettei EU kykene järjestämään yhteisiä, nopeaa toimintaa vaativia sotilasoperaatioita.
Moni EU-maa lähetti sotilaitaan Hamid Karzain kansainväliselle lentokentälle, myös Suomi. Yhteistyötäkin EU-maiden kesken tehtiin, mutta kenttää suojasi Yhdysvaltain asemahti, jonka hartiat käytännössä mahdollistivat evakuoinnit.
EU:n jo toista vuosikymmentä paperilla olevia nopean toiminnan joukkoja ei Brdon kokous saa liikkeelle, vaikka sotilasslangilla suorityskykyä EU-maista löytyy Britannian brexitin jälkeenkin. Sitä on roimasti tahtoa enemmän.
Niiden käyttöön tarvitaan hyväksyntä kaikissa 27 jäsenmaassa, muuten paperitiikeri ei muutu liikkuvaksi, purevaksi ja pelotetta luovaksi olennoksi.