Paine EU:n nopean toiminnan joukkojen päivittämiseksi on kova – "On pystyttävä päättämään yhdessä nopeammin"

EU:n sotilasesikunnan päällikkönäkin toimineen puolustusministeriön ylijohtajan Esa Pulkkisen mukaan kohta kaksi vuosikymmentä olemassa olleet joukot vaativat päivittämistä.

Kabulin kansainvälisellä lentokentällä näkyi evakuoinnin aikana hihamerkkejä useista EU-maista.

Euroopassa porisee kuitenkin turhautuminen. Miksi EU ei kyennyt lähettämään Kabuliin yhteisiä nopean toiminnan joukkojaan, ja tarvittaessa jatkamaan evakuointeja Yhdysvaltain lähdön jälkeenkin?

Lue myös: Kommentti: Maailman hitaimmat nopean toiminnan joukot – Kabulin pikaevakuointi tuli liian äkkiä EU:n hitaalle päätöksenteolle

Tarpeet muuttuneet viime vuosina

EU:n taisteluosastot perustettiin Kongon demokraattisessa tasavallassa 2003 toteutetun kansainvälisen Artemis-operaation pohjalta, Pulkkinen kertaa.

Vaikka osastot ovat hänen mukaansa olleet sinänsä hyviä, niitä ei ole käytetty, ja tarpeet ovat muuttuneet.

– Nyt ehkä aika on ajanut ohi siitä, että millaisia joukkoja ja kokoonpanoa tarvitaan oikeasti. Sillä on tietysti myös vaikutusta päätöksentekoon. Nyt luultavasti Euroopan pitää myös ryhtyä miettimään sitä, että on pystyttävä päättämään yhdessä nopeammin, hän sanoo MTV:n Uutisten haastattelussa.

Ilmassa on nyt monta puolustuspalloa. EU:n "ulkoministeri", ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on ehdottanut 5 000 sotilaan suuruisia, nopeasti liikuteltavia kärkijoukkoja (First entry troops).

"Pitäisi kokeilla miten vanhat välineet toimivat"

Pulkkinen pitää Borrellin ajatusta hyvänä, mutta muistuttaa, että kokonaan uuden kokonaisuuden rakentaminen vie aikaa joukkoineen ja komentojärjestelmineen.

– Näkisin, että ensin pitää kokeilla, miten vanhat välineet toimivat. Taisteluosastoja pitäisi käyttää operaatiossa kerran. Tilaisuuksia on ollut, mutta niitä ei ole käytetty.

Tällaisia hetkiä olisi voinut olla useita. Pulkkinen mainitsee Tshadin tilanteen 2008, ja Keski-Afrikan tasavallan 2014. Afrikka-painotteista, ja Pulkkisen mukaan manner voisi olla joukkojen "potentiaalinen käyttöalue".

Nyt Ranska sotii Sahelin alueella jihadisteja vastaan, vaatimattomin tuloksin. Se vetääkin osan sotilaistaan pois, purkaa Barkhane-operaationsa ja järjestää alueelle jääviä joukkojaan uudelleen.

Sahel ja Pohjois-Afrikka on lähempänä Eurooppaa kuin vaikka Afganistan, vaikka tietysti jihadismi pyrkii vaikuttamaan myös digitaalisesti.  

Kenraaliluutnantti evp Pulkkinen toimi 2016-2020 EU:n sotilasesikunnan päällikkönä Brysselissä, mutta upseerina Bryssel tuli tutuksi jo vuosituhannen alussa.

Kriisinhallinta ei enää riitä

Maailma ja EU ovat kahden vuosikymmenen aikana muuttuneet. Perinteinen kriisinhallinnan rinnalle on tullut monia uusia uhkia, ja ennakoimattomia tai vaikeasti ennakoitavia tapahtumia, kuten pikalähtö Afganistanista.    

Yhdysvallat ja läntinen sotilasliitto Nato tuskin katoavat sotilasyhteistyöstä, suurin osa jäsenmaista on Naton jäsen. Venäjän uhan takia itäisissä ja koillisissa EU-maissa Yhdysvaltain johtamaa Natoa pidetään perusturvana.

Yhdysvallat kuitenkin haluaa EU:lta monenlaista vahvempaa omaa kykyä ja valmiutta, kun Aasia vie Washingtonin huomiota.  

Kabulin evakuointi saattaa vuosien päästä osoittautua edes jonkinlaiseksi käännekohdaksi.  

EU:lle "aktiivisempi ja rohkeampi rooli"

Pulkkisen mukaan Sloveniassa viime viikolla pidetyn EU-puolustusministerien epävirallisen kokouksen henki oli, että sotilaallisen yhteistyön ankaria vastustajia ei ole.

– Keskustelu on lähtenyt liikkeelle siitä, mikä on eurooppalainen vastuunotto. Missä tilanteissa Euroopan pitäisi kyetä toimimaan yksin, jos Yhdysvallat ei ole mukana. Yhdysvaltoja tarvitaan, mutta eurooppalaisilla pitäisi olla aktiivisempi ja rohkeampi rooli, Pulkkinen sanoo.

Nyt Berliini plus -sopimuksen mukaan EU voi käyttää Naton resursseja omissa operaatioissaan.

Afganistanin tilanne muuttui niin vauhdilla, että EU-joukkojen lähettäminen Kabulin lentokentälle olisi käytännössä ollut mahdotonta EU:n hitaalla ja yksimielisyyttä vaativalla päätöksenteolla.

Saksa puhuu halukkaiden liittoumasta, Slovenia yksimielisyyspäätöksen muuttamisesta enemmistöpäätöspohjaiseksi. Raha aiheuttaa aina riitoja ja intohimoja.

Britannia vastusti EU:n yhteistä syvenevää puolustusyhteistyötä. Brexitin myötä yksi iso jarru on poissa - jos haluaa itsenäisempää sotilaallista toimintakykyä lähtien eurooppalaisesta aseteollisuudesta ja kyberkyvystä.

Odotuksia ensi keväälle

EU:n diplomaattipiireissä odotetaan selkeitä päätöksiä joukkojen tulevaisuudesta ensi keväänä.

Eurooppalaista puolustusyhteistyötä näkyvästi ajava Emmanuel Macronin Ranska on EU:n seuraava puheenjohtajamaa.

Ranskassa on keväällä myös presidentinvaalit. Sitä ennen Euroopan suuntaa, myös puolustusasioissa, haetaan Saksan vaaleissa tässä kuussa.