Kommentti: Suomalainen viruspaniikki ei tartu ruotsalaisiin – vain yhdessä asiassa suomalaiset ovat toimineet paremmin

7:37
Ruotsilla on ravintolarajoituksissa päinvastainen linja kuin Suomella – katso videolta miksi.

Puoli vuotta sitten ruotsalaisten omapäinen koronalinja herätti tunteita. Toisaalta se raivostutti. Miksi Ruotsissa ei tehty niinkuin muualla maailmassa? Toisaalta taas kuolleiden huomattava määrä sai osan suomalaisista ilkkumaan kuinka naapurimaassa oli – vihdoinkin – epäonnistuttu, kirjoittaa MTV Uutisten Ruotsin-kirjeenvaihtaja Jukka Lehto.

Alkukeväästä valittu linja on pysynyt Ruotsissa koko ajan samana. Yhteiskunnan toimivuutta pyritään rajoittamaan mahdollisimman vähän. Linja on myös toiminut. Monissa muissa maissa yhteiskunnan toiminta lähestulkoon pysäytettiin. Näin myös Suomessa. 

Yksi esimerkki maiden välisistä eroista on suhtautuminen kouluun. Moni varmasti muistaa kuinka paniikinomaisesti koulut suljettiin Suomessa. Maalattiin uhkakuvia siitä mitä tapahtuu, jos koulut pysyvät auki.

Samaan aikaan Ruotsissa arvioitiin, että koulujen sulkemiseen ei ole syytä, koska lasten ei ole todettu olevan pahin tartuttajaryhmä. Toisaalta vanhemmat haluttiin myös pitää töissä. Koulujen toimintoja muokattiin, linja toimi keväällä ja se toimii edelleenkin. Mitään kaaosta ei koulujen avaamisella saatu Suomessakaan aikaiseksi. 

Toinen esimerkki on ravintolat. Suomalaiset yrittäjät ovat saaneet valtion suunnalta iskun toisensa jälkeen. Epidemian alkuvaiheessa Ruotsissa annettiin rajoitukset, joiden mukaan asiakkaiden välillä on oltava turvavälit, tarjoilu hoidetaan suoraan pöytiin ja ruuhkaa niin sisällä kuin ulkona pitää välttää. Muussa tapauksessa ravintola suljetaan. Rajoituksia ei haluttu asettaa asiakasmääriin tai aukioloaikoihin.

Vastuu asiakkaiden turvallisuudesta on koko ajan ollut ravintolan omistajilla etusijalla ja tämä on toiminut. Ensi viikosta lähtien 50 hengen kokoontumisrajoite ei koske enää ravintoloiden ohjelmatarjontaa. Tartuntojen määrän noususta huolimatta rajoituksia pikemminkin puretaan kuin kiristetään.

Yleisötapahtumissa taas on Ruotsissa pidetty suurimman osan aikaa paljon tiukempaa linjaa kuin Suomessa. Kokoontumisraja on pysynyt koko ajan samana, ja vasta nyt on mahdollista että raja nousee 500:aan. Silti tämäkin riippuu tautitilanteesta, ja voimaan astumisen edellytyksenä on edelleen metrin turvavälit ja numeroidut istumapaikat.

Tapahtuma-ala on saanut Ruotsissa ankaran iskun rajoitusten takia, mutta linjasta ei tingitty vaikka tilanne parani huomattavasti kesän aikana. Tapahtuma-alaa on sentään tuettu rahallisesti. Moni alalla työskennellyt on silti ollut väliinputoaja ja jopa joutunut etsimään itselleen uuden ammatin. Suomessa ala näyttää jääneen täysin vaille huomiota, eikä matkailu- ja ravintola-alalla tilanne ole yhtään parempi.

Myös matkustusrajoituksissa ovat erot maiden välillä olleet suuret. Ruotsi on pitänyt rajat koko ajan auki ja ehkä pelastanut sillä SAS:n lentotoiminnan. Valtio-omisteinen Finnair sitä vastoin on saanut lunta tupaan ihan omasta takaa.

Täältä Ruotsista käsin tuntuu hurjalta katsoa kuinka 400 hengen teollisuuslaitoksen sulkeminen saa pääministerin hermostumaan, mutta miljardien liikevaihtoa pyörittävä, kymmeniä tuhansia työllistävä matkailu- ja ravintola ala ajetaan seinään täysin päättömillä rajoituksilla.

Ainut missä Suomi on vienyt 100-0 voiton Ruotsiin verrattuna on vanhustenhoito. Suomessa tajuttiin ajoissa sulkea vanhustenhoitolaitokset vierailuilta, ja ilmiselvästi myös henkilökunta oli valveutuneempaa kuin täällä. Täällä täysin leväperäinen toiminta johti siihen, että yli 80-vuotiaita on kuollut noin 4000 ja kaikkiaan 5910:stä kuolleesta noin 5200 on ollut yli 70-vuotiaita.

Häpeäpilkku, jonka syitä ja seurauksia puidaan vielä pitkään.

7:54
Katso myös: Jopa 4000 ruotsalaista sai virheellisen tuloksen koronapikatestistä. Kirjeenvaihtaja Jukka Lehto kertoo, kuinka tämä on mahdollista.

Hengityssuojaimet ovat nousseet Ruotsissa aika ajoin esille, mutta myös niiden kanssa on otettu varsin selkeä kanta. Toistaiseksi maskeihin ei ole mitään tarvetta eikä niiden koeta pelastavan tilannetta.

Katukuvassa niitä näkyy jonkin verran, mutta suurin muutos on tapahtunut ihmisten käyttäytymisessä. Junassa ja metrossa jätetään tyhjiä paikkoja matkustajien väliin, ja suurin osa pyrkii pitämään turvaetäisyydet toisiin ihmisiin mahdollisimman suurena. Jopa kadulla kävellessä annetaan tilaa. 

Kokonaisuutta katsoessa tuntuu siltä, että Ruotsissa yksilön vastuu on otettu paljon vakavammin kuin Suomessa. Täällä päättäjät luottavat siihen, että kansa noudattaa annettuja ohjeita. Suomessa tilanne näyttäisi oleva päinvastainen. Rajoituksia, määräyksiä ja määräysten muutoksia tulee liukuhihnalta. 

Ovatko suomalaiset todella niin tyhmiä, että kaikkeen pitää olla laki tai sakko, jotta asiat saadaan menemään oikeaan suuntaan? En usko. 

Poliitikkojen ja virkamiesten esittämät pelottelupuheet ovat saaneet monet suomalaiset uskomaan, että kotimaan linja todellakin on oikea. Onko näistä tuomiopäivän torvista vastaamaan sanoistaan ja teoistaan siinä vaiheessa kun huomataan, että linja onkin ollut kamala virhe? Tuskin. 

Tarkoitukseni ei ole vähätellä virusta. En ole sitä mieltä, että elämän pitäisi palata täysin normaaliksi. Tarkoitan vain sitä, mitä Ruotsissa on toistettu kerta toisensa jälkeen: jokaisen kansalaisen on osallistuttava ja kannettava oma vastuunsa. Jos suomalaisista ei ole kantamaan vastuuta yhdessä, niin pitää olla valmis kantamaan seuraukset.

Julkishallinto ei pysty lainsäädännöllä tätä kriisiä ratkaisemaan. Nyt luullaan, että valtio hoitaa homman ja ihme tapahtuu.

Kirjoitin Ruotsin tilanteesta huhtikuun alussa näin: "Juuri nyt testataan päättäjien kylmäpäisyys. Väärillä päätöksillä lopputuloksena on koko maata vuosia koettelevat inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset."

Ruotsissa johdonmukaisen linjan pitäminen on johtamassa siihen, että talous palautuu ennalleen jo vuonna 2023, eikä viruksesta aiheutuvia vahinkoja jouduta maksamaan vielä ensi vuosikymmenelläkin kuten Suomessa. Suomen paniikkisulkemiset ja -rajoitukset ovat johtamassa siihen että pahin mahdollinen lopputulos, konkurssien ja työttömyyden jättiaalto, lähestyy.

Viruspaniikki täytyy saada purettua ja nopeasti. Muuten käy niin, että ruotsalaiset olivat jälleen fiksumpia.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja