Puoli vuotta sitten ruotsalaisten omapäinen koronalinja herätti tunteita. Toisaalta se raivostutti. Miksi Ruotsissa ei tehty niinkuin muualla maailmassa? Toisaalta taas kuolleiden huomattava määrä sai osan suomalaisista ilkkumaan kuinka naapurimaassa oli – vihdoinkin – epäonnistuttu, kirjoittaa MTV Uutisten Ruotsin-kirjeenvaihtaja Jukka Lehto.
Alkukeväästä valittu linja on pysynyt Ruotsissa koko ajan samana. Yhteiskunnan toimivuutta pyritään rajoittamaan mahdollisimman vähän. Linja on myös toiminut. Monissa muissa maissa yhteiskunnan toiminta lähestulkoon pysäytettiin. Näin myös Suomessa.
Yksi esimerkki maiden välisistä eroista on suhtautuminen kouluun. Moni varmasti muistaa kuinka paniikinomaisesti koulut suljettiin Suomessa. Maalattiin uhkakuvia siitä mitä tapahtuu, jos koulut pysyvät auki.
Samaan aikaan Ruotsissa arvioitiin, että koulujen sulkemiseen ei ole syytä, koska lasten ei ole todettu olevan pahin tartuttajaryhmä. Toisaalta vanhemmat haluttiin myös pitää töissä. Koulujen toimintoja muokattiin, linja toimi keväällä ja se toimii edelleenkin. Mitään kaaosta ei koulujen avaamisella saatu Suomessakaan aikaiseksi.
Toinen esimerkki on ravintolat. Suomalaiset yrittäjät ovat saaneet valtion suunnalta iskun toisensa jälkeen. Epidemian alkuvaiheessa Ruotsissa annettiin rajoitukset, joiden mukaan asiakkaiden välillä on oltava turvavälit, tarjoilu hoidetaan suoraan pöytiin ja ruuhkaa niin sisällä kuin ulkona pitää välttää. Muussa tapauksessa ravintola suljetaan. Rajoituksia ei haluttu asettaa asiakasmääriin tai aukioloaikoihin.
Vastuu asiakkaiden turvallisuudesta on koko ajan ollut ravintolan omistajilla etusijalla ja tämä on toiminut. Ensi viikosta lähtien 50 hengen kokoontumisrajoite ei koske enää ravintoloiden ohjelmatarjontaa. Tartuntojen määrän noususta huolimatta rajoituksia pikemminkin puretaan kuin kiristetään.
