Etukäteen suunniteltu provokaatio, alusten tulosta ei ilmoitettu etukäteen, ja ukrainalaisalukset olivat laittomasti Venäjän vesillä. Näin Venäjä syytti Ukrainaa Asovanmeren tapahtumista.
Video: Ukrainalta video: Tällä tavalla Venäjän sota-alus kiilasi ukrainalaisen laivan eteen – törmäys aiheutti valtavan rysähdyksen
Ukraina sanoo ilmoittaneensa alusten saapumisesta etukäteen. Nyt kolme Ukrainan laivaston alusta miehistöineen on venäläisten käsissä.
Ukraina ja Venäjän ovat sopineet, että Asovanmeri ja Kertshinsalmi ovat yhteisiä vesialueita, ja aluksilla on lupa kulkea näillä vesillä.
Kertshinsalmen ylittävä uusi silta on paitsi presidentti Vladimir Putinin prestiisiprojekti, myös reitti Venäjältä Moskovan miehittämälle Krimin niemimaalle.
Pääsy elintärkeisiin satamiin estettiin
Kulun piti olla vapaa, mutta Venäjä oli kuitenkin sulkenut ukrainalaisten alusten pääsyn Kertshinsalmen sillan ali Asovanmeren kautta satamiinsa, erityisesti Mariupoliin ja Berdjanskiin. Satamat ovat elintärkeitä Ukrainan taloudelle. Hiili, teräs ja vilja kulkevat niiden kautta. Kertshinsalmi on ukrainalaisten ainoa vesireitti Asovanmerelle.
Venäjä on häirinnyt ukrainalaisten alusten kulkua Asovanmerellä ja Kertshinsalmessa jo pitkään. Venäjän mukaan hidastukset, tarkastukset ja muut toimet ovat terrorismin vastaista toimintaa. Ukrainan satamien taloudellinen aktiivisuus on kärsinyt, mikä vaikuttaa koko Ukrainan kansantalouteen.
Tilanteen kärjistyminen ei ole jättiyllätys. Käyväthän maat sotaa jo viidettä vuotta itäisessä Ukrainassa, missä Venäjä tukee Moskova-mielisiä separatisteja, ja lähettänyt sinne (kuten Krimille) omia joukkojaan, vaikka tämän kiistääkin. Viime kesänä Venäjän sotilastoiminta Asovanmerellä lisääntyi.
Tärkeä Mariupolin satamakaupunki on lähellä separatistien alueita. Jo sodan idässä lemahdettua Ukrainassa ja lännessä pelättiin, että Mariupol olisi hyökkäyskohde.
Mariupolin ja rannikkoalueiden valtaaminen vaatisi isoa sotilasoperaatiota, ja Ukraina on vahvistanut asevoimiaan ja puolustustaan alueella.
Poroshenko ja asevoimat nolattu ennen vaaleja
Mutta jo pelkkä tilanteen kärjistäminen hyödyttää Venäjää (ja iskee Ukrainan talouteen).
Sieppaamalla alukset Putin pääsi nolaamaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon ja maan asevoimat.
Ukrainassa on ensi keväänä parlamentti- ja presidentinvaalit. Sotilaallista jännitysruuvia kiristämällä Venäjä voi sotkea vaalikampanjoita.
Poroshenkon haluama sotatilan julistus on parlamentin hyväksyntää vailla.
Se oikeuttaisi muun muassa kansalaisoikeuksien ja median toiminnan rajoittamiseen ja vaalien lykkäämiseen. Venäjän propaganda voisi osoittaa, ettei Ukrainan hallitus piittaa kansalaistensa oikeuksista (vaikka demokraattisten oikeuksien polkeminen on arkea venäjällä).
Yhdysvalloissa kongressi on ollut pakotteineen huomattavasti presidentti Donald Trumpia tiukempi ja tarmokkaampi Putinin toimien suhteen.
Washingtonin kiihkeimmässä politiikassa on kuitenkin välikausi, siellä odotellaan uuden kongressin aloittamista tammikuun alussa. (Tätä kirjoittaessa Trump ei ole twiitannut sanaakaan uusimmasta eskalaatiosta Mustallamerellä.)
Brexit vie EU:n huomion
Moni EU-maa, Suomi mukaan lukien, on jo arvostellut Venäjän toimia. Pakotteiden lisäksi muita painostuskeinoja EU:lla on vähän.
EU:lla on kuitenkin akuuteimpana kysymyksenään brexit. Britannian parlamentin on tarkoitus äänestää Brysselin ja Lontoon uunituoreesta erosopimuksesta lähiviikkoina.
Jos Westminsterissä äänestetään ”ei kiitos” pääministeri Theresa Mayn brexit-hankkeelle, varsinkin silloin ero seuraamuksineen pitää unionin ja Moskovan kanssa huonoissa väleissä olevan Britannian kiireisinä pitkin kevättä.
Venäjä miehitti Krimin pian Sotshin talviolympialaisten jälkeen. Jalkapallon MM-kisat viime kesänä olivat urheilullinen menestys pienistä poliittisista boikoteista huolimatta. Suurkisoja ei Venäjällä lähivuosina ole, joten boikottivaaraa ja sen tuomaa huonoa mainosta ei ole.
Ulkoinen vihollinen saa kotimaan ongelmat unohtumaan
Ei ole syytä unohtaa, että Putinilla on huolia kotikonnuillaan. Ikivanha konsti huomion siirtäminen kotimaan ongelmista ovat ulkoiset viholliskuvat.
Eläkeuudistus on nakertanut Putinin suosiota, ja moni kadunvenäläinen haluaa parempaa elämää ulkopoliittisten kriisien sijaan. Luonnonvarojensa kaupasta riippuvaiselle Venäjälle öljyn hinnan kova lasku syksyllä on myös takaisku.
Asovanmerellä on tärkeän vesireitin lisäksi myös öljyä ja kaasua.