Kaksi vuotta valtion kirstunvartijana esiintynyt Riikka Purra on taas astetta enemmän perussuomalaisten puheenjohtaja. Hallituskumppaneille tilanne on kiusallinen, kirjoittaa MTV:n politiikan ja talouden toimittaja Joonas Turunen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on jaksanut sitkeästi toteuttaa hallituksen ajamia leikkauksia, vaikka oman puolueen kannatus on murentunut ympärillä.
Keskiviikkona tähän tuli muutos.
Perinteisesti valtiovarainministeriö on valmistellut tulevan vuoden budjetista ehdotuksen, joka noudattelee pääpiirteittäin istuvan hallituksen tahtotilaa.
Espoon Moisniemen tiedotustilaisuudessa näytti kuitenkin siltä, että kyseessä on ministerin oma ehdotus, jossa on suunnattu nimenomaan perussuomalaisten omillle kannattajille.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi torstaina STT:lle tienneensä Purran tekevän oman esityksen sopeutuksista, mutta sisällöstä Orpolla ei ollut käsitystä etukäteen.
Nyt haastetaan hallituskumppaneita
Etukäteen oli tiedossa, että miljardin euron sopeutuskohteiden löytämisestä tulee vaikeaa. Hallituksesta oli myös linjattu, että veronkorotuksia ei tehdä.
Samaan aikaan kevään puoliväliriihessä sovitut veronalennukset heikentävät valtiontaloutta, totesi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT aikaisemmin kesällä.
Hallituksella on siis käsissään tilanne, jossa työllisyyden kehitys on heikkoa, puolustusmäärärahojen korotus on edessä ja EU:lle on tulossa 15 prosentin tullit Yhdysvaltoihin.
Kun vielä huomioi perussuomalaisten kannatuksen, joka on heikentynyt hallituskauden aikana 20 prosentista heinäkuun vajaaseen 12 prosenttiin, on tilanne varsin hankala.
Perussuomalaisissa on ilmiselvästi tehty johtopäätös, että nyt voi yhtä hyvin panna tuulemaan.
Lue lisää aiheesta: Näistä kohteista Riikka Purra leikkaisi seuraavaksi – katso lista!
Ei ole lainkaan yllättävää, että puolue ehdottaa säästöjä kehitysapuun ja kotouttamiseen. Joukossa on kuitenkin periaatteellisia kysymyksiä, joita muiden hallituspuolueiden on mahdotonta hyväksyä.
Kunnille maksettavat kotouttaumiskorvausten lakkauttaminen olisi euromääräisesti mittava toimi (167 miljoonaa euroa ensi vuonna), mutta joukossa on myös kuuden miljoonan nipistys, jossa Suomi lopettaisi kiintiöpakolaisten ottamisen kokonaan.
Toinen mittaluokaltaan pieni mutta merkitykseltään suurempi siirto olisi opetushallituksen lakkauttaminen.
Molemmat kysymykset olisivat vaikeita ihmisoikeuskysymyksissä aktiiviselle RKP:lle ja sen puheenjohtajalle, opetusministeri Anders Adlercreutzille.
Tuskin perussuomalaisten parissakaan uskotaan, että nämä ehdotukset menisivät sellaisenaan läpi. Mutta seurauksena on hyvää rähinää, jota kannatusalhossa rypevä puolue juuri nyt kaipaa.
Yritystuista löytyi jälleen vähän säästökohteita
Ennen valtiovarainministeriön neuvotteluja nostettiin esille mahdollisuus leikata suoria yritystukia, joita maksettiin viime vuonna lähes miljardilla eurolla.
Ainoa varsinainen säästökohde löytyisi kuitenkin laivavarustamoille maksettavan miehistötuen rajaamista siten, että se ei koskisi alusten palveluhenkilöstöä. Säästöä 36 miljoonaa euroa vuodessa.
Sen sijaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvattamista lykättäisiin vuoteen 2035.
Taloustieteilijöiden mukaan T&K-rahoitus on toimiva keino tukea talouskasvua, joten tällä säästoimella voitettaisiin lyhyellä tähtäimellä, mutta syötäisiin talouskasvua tulevilta vuosilta.
Samaan aikaan maatalouden tukiin ei koskettaisi lainkaan. Ylipäätään vaikuttaa siltä, että yritystukiin ei haluta kajota, mutta tulevaisuuden kasvua luovat koulutus ja tutkimus on leikkausten kohteena.
Tällainen politiikka voi kuulostaa lyhytnäköiseltä, mutta perussuomalaisten näkökulmasta valittu tiukka linja voi olla perusteltu. Puolue on lyönyt kovia säästötoimia pöytään. Vaikka ehdotukset eivät menestyisi hallituksen budjettiriihessä, voi pallon heittää hallituskumppaneille.
Jos perussuomalaisten leikkauslista ei kelpaa, niin lähteekö pääministeripuolue kokoomus kajoamaan esimerkiksi suoriin yritystukiin? Vai aletaanko keskustella esimerkiksi eläkkeistä, joihin vielä kukaan ei ole uskaltanut koskea?
Toinen kysymys on, mihin perussuomalaisten kova peli lopulta johtaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön järjestöavustuksista leikattavat 100 miljoonaa euroa ei ehkä kuulosta paljolta, mutta avunsaajien lista voi antaa toisenlaisen kuvan.
Joukossa on esimerkiksi mielenterveyden, vanhustyön ja päihdeongelmien parissa työskenteleviä järjestöjä. Näistä leikkaamiselle voi olla kielteinen vaikutus ison joukon suomalaisista arkeen.
Kehitysavusta taas osa on ohjattu Ukrainaan, jonka puolustustaistelulla on suomalaisten laaja tuki.
Joka tapauksessa perussuomalaiset näyttää vaihtaneen Purran johdolla suuntaa. Enää ei julkaista kuvia saksista, vaan pyritään aktivoimaan omaa kannattajakuntaa.