Kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli tällä viikolla ehdotuksen valtion ensi vuoden budjetista, eivät oppositiopuolueet silitelleet hänen päätään. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo, että valtion velkaantumisen kiihtyminen on surkea uutinen.
– Valtiovarainministeri Purra tarjosi monia selityksiä siihen, miksi velka kasvaa enemmän kuin hallitus on aiemmin kertonut. Selitykset eivät niinkään kiinnosta, vaan ratkaisut, joilla talous ja työllisyys saadaan kasvuun, Kaikkonen sanoo STT:n haastattelussa.
Purra kertoi torstaina, että valtiovarainministeriön esityksen mukaan valtion velka kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardia euroa. Velkaa joudutaan ottamaan 1,5 miljardia ennakoitua enemmän.
Kaikkonen ei ymmärrä, miksi esityksessä ei puututa hallituksen velkaantumista kiihdyttäviin lisämenoihin.
– Yksityisen terveysbisneksen tuista, suurituloisimpien veronkevennyksistä ja Turun tunnin junasta pidetään näköjään kiinni, vaikka mikä olisi.
Missä kasvutoimet?
Kaikkosen mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle iso miinus ovat puuttuvat kasvutoimet. Monet hallituksen veroratkaisut haittaavat hänen mukaansa kasvua. Muun muassa arvonlisäveron nostaminen 25,5 prosenttiin syyskuun alussa ja kotitalousvähennyksen leikkaaminen saavat pyyhkeitä. Kaikkonen sanoo, että ratkaisut iskevät etenkin pienyritysten toimintaedellytyksiin. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä ja on omiaan edistämään harmaata taloutta.
Kaikkosen mukaan keskusta voi hyväksyä osan hallituksen säästöistä ja olisi ollut valmis maltilliseen arvonlisäveron korotukseen, mutta hallituksen tekemä korotus on hänen mukaansa "hämmästyttävän suuri". Myös suurituloisimpiin kohdistetut veroalennukset puolue peruisi.
– Onhan se nyt melkoista, että suurituloisimmat ovat saaneet veronkevennyksiä ja samaan aikaan sairailta leikataan, Kaikkonen sanoo.
Tunnin juna puksuttaa
Keskusta tekee syksyllä vaihtoehtobudjetin hallituksen esittämän budjetin perusteella. Puolue kannattaa muun muassa kasvu- ja investointipaketin rakentamista Länsirata- eli Turun tunnin juna -hankkeen sijaan.
– Tunnin junan rahoituksella tekisi melkoisen investointipaketin, jolla parantaisi tie- ja liikenneverkkoa ja laittaisi kuntoon vaikkapa homekouluja, Kaikkonen arvioi.
Länsiratana nykyisin tunnettu Turun tunnin juna, eli Helsingin ja Turun välille suunniteltu ratahanke, oli mukana jo edellisessä hallitusohjelmassa keskustan ollessa hallituksessa. Miksi puolue on nyt kääntynyt hanketta vastaan?
Kaikkosen mukaan hanketta selvitettiin viime vaalikaudella, mutta sille ei kuitenkaan osoitettu satojen miljoonien rahoitusta. Hän sanoo, että hanketta selvitettäessä on käynyt selväksi, että se on kallis ja kannattamaton.
Orpon hallitus on varautunut rahoittamaan hanketta hallituskaudella 460 miljoonalla eurolla. Keskusta käyttäisi ratahankkeen rahat esimerkiksi Suomen tieverkon korjaamiseen.
– Jostain syystä hanke näyttää olevan hallituksen erityissuojeluksessa. Meillä kuopat maanteillä syvenee, mutta tunnin juna vain puksuttaa eteenpäin, Kaikkonen sanoo.
Kaikkosen mukaan osa rahoista voitaisiin käyttää erityistoimenpiteisiin Itä-Suomessa. Hän sanoo, että Itä-Suomi on erityisen vaikeassa tilanteessa, ja keskusta kannattaa yritysinvestointeja houkuttelevan erityistalousalueen perustamista Itä-Suomeen.
Lue myös: Oppositio ruoskii hallituksen budjettiesitystä kovin sanoin – ”talouslinjalta on pohja pettämässä pahasti”
"Iso linjaero hallituksen kanssa"
Kun keskusta viime hallituskaudella oli hallituksessa, oli sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten uudistus puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista. Soten kustannuksista on kuitenkin tullut murheenkryyni nykyiselle hallitukselle. Purra nosti tällä viikolla esiin kaksi isoa syytä sille, ettei budjetin alijäämä supistu enempää ensi vuonna. Ensinnäkin pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne hidastaa verotulojen kasvua, ja toiseksi sote-menot kasvavat säästöistä huolimatta.
Ensi vuonna valtion sote-menoja lisää muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksen 1,5 miljardin euron jälkikäteistarkistus. Se johtuu siitä, että alueiden alijäämät paisuivat vuonna 2023 ennakoitua suuremmiksi.
Kaikkosen mukaan terveyspalveluiden järjestäminen maksaa hallintomallista riippumatta. Hän sanoo, että valtiovarainvaliokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan kustannusten odotettua suurempi paisuminen johtuu sote-alan palkankorotuksista, inflaatiosta ja vuokratyön käytön kasvusta.
– Keskustalla on iso linjaero hallituksen kanssa. Hallitus vetää hyvinvointialueiden tilanteen liian tiukalle ja leikkaa lääkäriin pääsystä, lastensuojelusta, vammaispalveluista ja vanhustenhoidosta. Hyvinvointialueille pitäisi antaa edes mahdollisuus hoitaa tehtävänsä, Kaikkonen sanoo.
Keskustan vaihtoehtobudjetissa hyvinvointialueille ehdotetaan vahvempaa rahoitusta. Kaikkonen kertoo epäilevänsä, että hallitus ei tule saamaan aikaan sellaisia säästöjä, joita se tavoittelee. Hänen mukaansa myös hoitojonojen pitenemisellä ja sitä myöten terveysongelmien pahentumisella on hintalappunsa.
Lisäksi puolue säästäisi Kaikkosen mukaan yksityisen terveysbisneksen tuista. Hallitus korotti vuoden alusta yksityislääkärikäynnistä maksettavia Kela-korvauksia kahdeksasta eurosta 30 euroon.
– Hallituksella näyttää olevan enemmän ymmärrystä yksityiselle kuin julkiselle puolelle, Kaikkonen sanoo.