Yksi ajatus nousee valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ensimmäisestä budjetista. Jos tämä on Orpon tiukka budjetti, niin millainen olisikaan löysä.
Ensi vuoden talousarvioesitys on niin hajuton ja epäseksikäs, että sitä on vaikea edes arvostella. Mutta yritetään.
Puheet ja teot
Hallitus puhuu tiukasta talouskurista, mutta lisää velanottoa edelleen ensi vuonna. Orpon budjettiesitystä voi jopa pitää käänteenä talouspolitiikassa elvytyksen suuntaan.
Valtion velka nousee jo 111 miljardiin euroon, kun hallitus velkaelvytyksellä pitää kotimaista kysyntää pystyssä. Ja aivan kuin roolit olisivat heittäneet kuperkeikan: kokoomuksen Petteri Orpo elvyttää ja SDP:n Antti Rinne on huolissaan velkaantumisesta.
Eläkeläiset
Kilpailukykysopimus rasittaa palkansaajia mutta veronkevennyksistä pääsevät nauttimaan myös eläkeläiset. Suuren äänestäjäjoukon veroalea voi pitää toki oikeudenmukaisena tai sitten vain populistisena ja tehottomana. Vähät varat olisi hyvä käyttää tarkasti työllisyyden parantamiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen. Eläkeläisten ylimääräiset eurot tuppaavat menemään villasukanvarteen.
Työllisyys
Hallituksen kädet on sidottu kilpailukykysopimuksella ja paikallisen sopimisen radikaali lisääminen työpaikoilla voidaan taas toviksi unohtaa. Elo-syyskuun vaihteen budjettiriihestä tuskin tulee kovia päätöksiä ihmisten kannustamiseksi töihin. Luvassa on todennäköisesti enemmän porkkanaa kuin keppiä.
Tilannekuva
Valtiosihteeri Martti Hetemäen kalvosulkeiset valtiovarainministeriön budjetti-infossa olivat karut. Suomalaisten miesten työllisyysaste on lähempänä köyhemmän Etelä-Euroopan lukuja kuin vauraan Pohjolan työllisyyttä. Työttömyysmenot ovat nyt kolme miljardia euroa suuremmat kuin talouskriisin alkaessa vuonna 2008. Tilannekuva lienee jo yhteinen suomalaisilla päättäjillä.