Kommentti: Hallituksen viimeinen rutistus alkaa, onko ay-väki vielä varaamassa toria?

Pääministerin kannattaa olla loppukausi enemmän poliitikko ja vähemmän insinööri, jos keskusta aikoo pysyä vallassa, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.

Juha Sipilä oli viime viikonloppuna MTV Uutisextran vieraana.

Vuosi eduskuntavaaleihin, joten hallituskolmikon ei pidä enää syöttää suoraan lapaan oppositiojohtajille. Keskustassa, sinisissä ja jonkin verran myös kokoomuksessa on vallalla näkemys, että eipä kaiveta enää verta nenästä tässä vaiheessa kautta. Kokoomuksessa olisi eniten halua ryskätä vielä hetki.

Sopimusjunan harvat vuorovälit

Tämä tarkoittaa vettä niskaan Suomen Yrittäjien kuumimmille odotuksille, että paikallisessa sopimisessa voitaisiin ottaa vielä kunnon jättiloikka. Yrittäjäjärjestö vaatii mahdollisuutta sopia työajoista myös ilman luottamusmiestä ja tämä on ay-liikkeelle punainen vaate.

Realismia lienee, että paikallisen sopimisen juna on jo mennyt ja Sipilän hallitus ei käyttänyt alkukautensa momentumia uudistaa reippaalla kädellä työmarkkinoita. Seuraava juna tulee taas vuoden – tai 5 vuoden – tai 9 vuoden päästä riippuen vaalituloksesta. Harvat ovat vuorovälit.

Hallituksen hiomakoneeseen joutuvat myös aktiivimallin särmät ja sen jatko-osa, joita ay-liike ja oppositio arvostelevat yhteisin sanakääntein. Aktiivimalli on ensimmäisen kolmen kuukauden aikana lisännyt hieman työttömien aktiivisuutta, mutta siinä on myös ongelmia eri puolilla Suomea. Koulutuksen tarjontaa sekä ehtoja aiotaan höllentää kehysriihessä ja lisätä samalla käsipareja työvoimapalveluihin.

Toivottomat työttömät

Aktiivimallin ensimmäisissä tuloksissa on myös erittäin huolestuttava viesti. Noin puolet työttömistä ei täytä aktiivisuusehtoa ja heidän työttömyysturvaansa leikataan 4,65 prosentilla.

Kysymys kuuluu, onko tässä joukossa ihmisiä, jotka eivät pysty enää millään nousemaan takaisin työelämään. Ja mitä on tehtävissä heidän hyväkseen. Ja onko heidän paikkansa enää työttömyysturvan piirissä vai toisaalla perusturvassa?

Tulossa on myös aktiivimalli-2, joka velvoittaa työtöntä hakemaan töitä keskimäärin joka viikko pitkän karenssin uhalla. Tämän on pelätty lisäävän paperitöitä myös yrityksille, joten normeja tähän asti purkanut hallitus saattaa panna aktiivimallikakkosen vielä uusiksi. Jatko-osat eivät ole elokuvissakaan aina järin onnistuneita.

Rahasta ei rähinää enää

Rahasta kehysriihessä ei pitäisi saada enää ihmeempää rähinää aikaiseksi. Valtion tiukoissa säästöraameissa voi liikutella arviolta sataa miljoonaa euroa hyviin kohteisiin. Ja nekin on jo nimetty: työllisyyskoulutus ja kaikkein huono-osaisimmat.

Kun rahaa on vähän, sitä ei kannata levittää tasaisesti sentteinä kaikille, vaan antaa kunnolla euroja harvoille ja valituille. Ylivelkaantuneet on mainittu jo muutaman ministerin suulla.

Ministereillä on taas miettimisen paikka, miten hoitaa viestintä ja kertoa päätöksistä kansalaisille. Toisaalta pitäisi hehkuttaa, että hallitus on siivittänyt Suomen talouden yllättävän kovaan nousuun, lähes kulutusjuhliin. Toisaalta pitäisi toppuutella, että rahaa ei silti ole ja velaksi tässä vielä eletään.

Keskitien kehysriihi

Sipilä ja kumppanit päätyvät todennäköisesti toteamaan, että kun ei voi luvata mitään hyvää, niin ei kannata tarjota paljon pahaakaan. Luvassa on siis keskitien kehysriihi, jonka päätöksistä opposition on vaikea löytää suurta syntiä. Hallitus voi aloittaa valmistautumisen loppuliukuunsa ja nauttia talouden yhä paranevasta myötätuulesta.

Kysymys, jota oppositiossa pohditaan kehysriihen alla aallosta rinteeseen: Voiko rivakka talouskasvu kantaa nykyisen hallituksen rungon myös seuraavaan hallitukseen? Mielipiteitä ja perusteluita, kiitos.