Politiikassakin oli joskus aika, jolloin miljardi oli iso raha, kirjoittaa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Hallituksen kahden päivän istunto Säätytalolla oli toden totta kriisiriihi, jota vei yksi ja ainoa aihe, eli miten Suomi selviytyy koronaepidemiasta. Koronakriisin aikana velkapeikko on suljettu komeroon – toistaiseksi.
Lue myös: Pahin on vielä edessä, mutta kuinka koronakriisistä päästään ulos? Suunnitelmaa valmisteleva ryhmä julki, johtajaksi tuttu hahmo virkamieskunnan huipulta
Piikki on auki, kun Suomi muiden EU-maiden ohella yrittää pitää ihmiset terveinä, sairaanhoitohenkilöstön työkykyisenä sekä pehmentää yritysten, kuntien ja yksittäisten kansalaisten koronakolhuja.
Hyvä niin, vaihtoehtoja ei nyt ole.
Viisikon iltapäivän info oli täynnä lukuja – miljoonia, satoja miljoonia ja miljardeja. Mutta mitä niistä pitäisi ajatella? Kuumien lukujen anatomia, olkaapa hyvä.
12,7 miljardia
Summa on valtion ottama lainamäärä tänä vuonna historiallisen suuren, 4,1 miljardin lisätalousarvion jälkeen. Luku kasvaa vielä reippaasti, koska siinä ei ole huomioitu jo hallituksen toukokuussa annettavaa seuraavaa lisätalousarvioesitystä. Sekin tulee olemaan miljardiluokkaa.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan julkisen talouden velkapotti voi kasvaa tänä vuonna yhteensä jopa yli 20 miljardilla eurolla. Kun maailma ja miljardit eivät riitä. Laskun maksu tulee kestämään vielä monta vaalikautta.
Elvytys on toukokuun sana. Kestävyysvaje ja sote palaavat politiikan agendalle, sitten joskus.
1,1 miljardia
Korona ajaa yrityksiä lomauttamaan, firmoja valitettavasti kaatuu ja työttömyysluvut pomppaavat ainakin väliaikaisesti ylös. Tähän hallitus valmistautuu, koska työttömyysetuuksiin eli ansioturvaan ja perusturvaan on varattu jo nyt rahaa lisää 1,1 miljardia.
Keskustelu 30 000 päätösperäisestä työpaikasta kuulostaa nyt muinaiselta legendalta.
386 157
Rahaa tarvitaan myös Kelalle, työttömyyskassoille ja työvoimatoimistoille, koska jo nyt yt-neuvottelujen piirissä on lähes 400 000 suomalaista. Luku on todellisuudessa paljon suurempi, koska TEM:n tilastoissa ovat mukana vain yli 20 hengen yritykset.
5,5 prosenttia
Valtiovarainministeriön, voisi sanoa, varovainen arvio, miten paljon Suomen talous supistuisi tänä vuonna. Ennuste perustuu oletukseen, että talouden sulku ja rajoitustoimet kestäisivät kolme kuukautta. Suomen pankki arvioi, että synkemmässä tapauksessa talous voi sukeltaa jopa 13 prosenttia.
Evan ekonomistin Sanna Kurrosen mukaan Suomen sulkemisen hintalappu on noin miljardi euroa viikossa.
31.5.
Hallitus katsoo pikku hiljaa myös aikaan, jolloin koronakriisistä, poikkeusoloista ja kovista rajoituksista voitaisiin irtaantua. Hallituksen nimeämä valmisteluryhmä miettii ja arvioi, miten Suomi suunnistaa ulos ja millä strategialla. Ryhmän toimikausi kestää toukokuun loppuun.
Onko tämä yksi kiinnekohta, jonne pitää ainakin jaksaa?
1.5.
Kotivappu, myös määräaika, johon mennessä kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman ryhmän pitää saada puserrettua suunnitelma kriisivaiheen taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vahinkojen rajoittamiseksi ja rajoitustoimista irtaantumiseksi. Oikea-aikaisesti.
Se ei ole helppo tehtävä.