Kommentti: Hallitus sammutti maasta valot – nyt Suomea yritetään pitää hengissä miljardiveloilla

Kunnille koronakriisistä koituu miljardiluokan lasku. Katso uutisjuttu:

Ravintolat ovat kiinni, erikoistavarakaupat ovat tyhjiä, liikenne seisoo, matkailu on lamassa, konkurssi tai elinkeinon menetys uhkaa monia ja jo 320 000 työntekijää on yt-neuvottelujen piirissä. Uusia lomautusilmoituksia tulee päivittäin. Ruokakauppoja lukuun ottamatta talous on kuin pysäytetty kuva. 

Talouden hyytyminen ja lomautukset vähentävät sekä valtion että kuntien verotuloja. Kierre pahenee.

Korona-epidemian hidastaminen – niin tarpeellista kuin se sairaaloiden hoitokapasiteetin turvaamiseksi ehkä onkin – käy Suomelle todella kalliiksi. Valtio joutuu koronan takia ottamaan nopeasti jopa yli 20 miljardia (eli 20 000 miljoonaa) euroa lisää velkaa.

Miljardisäkillä valoa pimeyteen

Kun hallitus on ensin rajoitustoimillaan pysäyttänyt talouden rattaat, niin nyt laadittavassa lisäbudjetissa hallitus yrittää paikata vaurioita säkkikaupalla velkamiljardeja. Näyttää hölmöläisten hommalta, mutta toiminnassa on kuitenkin tolkkua.

Tukemalla yrityksiä, kuntia ja lomautettuja hallitus pyrkii pitämään elinkelpoiset yritykset hengissä ja estämään työpaikkojen massahäviämisen.

Tehtävä on mahdoton. Osa yrityksistä tulee kaatumaan ja moni jää työttömäksi. Suomen Pankki arvioi, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 5-13 prosenttia. Se on hirmuinen pudotus, kun aiemmat kasvuennusteet ovat pyörineet vain prosentin tuntumassa.

Valtio ei voi pyörittää taloutta

Valtion hätäaputoimet ovat välttämättömiä, jotta konkurssiaalto ja massatyöttömyys voitaisiin välttää tai ainakin tuhot minimoida.

Mutta valtio ei mitenkään voi paikata normaalin taloudellisen toimeliaisuuden näin laajamittaista hyytymistä. Valtio voi maksaa tukia, korvauksia ja etuisuuksia jonkin aikaa lainarahalla nyt, kun raha on halpaa ja keskuspankit tukevat.

Korona-toimien nopeat ja pelottavan laajat vaikutukset talouteen todistavat, että ilman normaalia kulutusta ja kaupankäyntiä pohjoismainen hyvinvointivaltio ei voi rahoittaa toimintaansa ja palveluitaan. 

Virus ei tunne valtionrajoja, joten kiellot, rajoitukset ja korona-epidemian vaikutukset kansainväliseen talouteen iskevät myös vientiyrityksiin. Suomen kannalta viennin vaikeuksien jääminen lyhytaikaisiksi olisi elintärkeää. 

Kriisistä on päästävä ulos

Saattaa olla, että poikkeustilan julistaminen ja Suomen paneminen kiinni oli hallitukselle helpompi päätös kuin poikkeustilan purkaminen.

Milloin epidemian leviämistä on hidastettu riittävästi? Pitäisikö tauti yrittää nitistää tehotestauksella? Onko   tulossa toinen aalto? Milloin kaikista kielloista ja rajoituksista alkaa olla enemmän haittaa kuin itse taudista? Entä jos rajoitukset puretaankin liian aikaisin, ja sairaalat täyttyvät yli äyräiden? 

Kysymyksiä riittää. Silti hallituksen pitäisi joka hetki miettiä myös korona-sodan exit-strategiaa. Toivottavasti ainakin joku sitä miettii.

Se on nimittäin varmaa, että loputtomiin Suomen talous ei tällaista menoa kestä. Mitä nopeammin rajoitustoimista voidaan luopua, sitä todennäköisemmin useammat yritykset ja työpaikat säästyvät. 

Koronan jälkeenkin on vaikeaa

Ja kun korona-kriisi vihdoin katsotaan ohitetuksi, niin hallituksen taloushaasteet ovat paljon suuremmat kuin vuosi sitten hallitusohjelmaa laadittaessa. Julkisen talouden kestävyysvaje on vain kasvanut ja sekä talous että työllisyys heikentyneet. 

Myös epävarmuus sekä Suomen että maailman taloudessa todennäköisesti jatkuu jonkin aikaa.

Elo-syyskuun budjettiriihessä hallituksen on käytännössä pantava hallitusohjelman keskeinen talousosuus uusiksi. Hallituspuolueiden välit saattavat siinä puuhassa kiristyä melkoisesti, sillä talous liittyy tavalla tai toisella moniin eri puolueille tärkeisiin tavoitteisiin.

Olisi silti Suomen ja suomalaisten kannalta parasta, että hallitus katsoisi totuutta silmiin, vaikka siitä seuraisi uusia vaikeita päätöksiä.