Manchester Unitedin kotistadionin Old Traffordin sisälle tunkeutuneet kannattajat heijastavat fanien voimattomuuden tunnetta globaalin markkinatalouden ja yhdysvaltalaisten omistajien edessä, kirjoittaa MTV Urheilun Ville-Veikko Valta.
Manchester United on yksi tunnetuimmista, suosituimmista ja tuottoisimmista jalkapalloseuroista maailmassa. Tuo kaunistelematon tosiasia sai yhdysvaltalaisen liikemiehen Malcolm Glazerin kiinnostumaan Unitedista ja ostamaan hitaasti muut osakkaat ulos seurasta vuosien 2003 ja 2005 välisenä aikana.
Glazerin hiljainen yhtiövaltaus aiheutti Manchesterissa huolta ja vastustusta jo tapahtuessaan, eikä Unitedin kannattajapohjan mielipide ole juuri muuttunut, vaikka seuran omistus on jo hyvän aikaa sitten siirtynyt vuonna 2014 kuolleen Malcolm Glazerin jälkeläisille.
Tuo vastustus purkautui sunnuntaina protesteiksi, joiden levoton luonne pakotti Unitedin siirtämään huippuodotetun valioliigakamppailun verivihollista Liverpoolia vastaan myöhempään ajankohtaan.
Glazerien vastaisen protestoinnin saama huomio on ymmärrettävästikin kiinnittynyt suurelta osin stadionille röyhkeästi tunkeutuneisiin ja Ison-Britannian koronamääräyksiä rikkoneisiin "äärikannattajiin", mutta heidän laiton toimintansa heijastaa koko fanipohjan laajaa tyytymättömyyttä omistajia kohtaan.
United-kannattajien eksistentiaalinen kriisi kumpuaa voimattomuuden tunteesta. He ovat saaneet todistaa, kuinka "ulkopuolinen" omistajataho vie heidän rakastamaansa seuraa yhä kauemmaksi paikallisen yhteisön ihanteesta globaalien markkinavirtausten vietäväksi tuotteeksi. Siksi protestit ryöpsähtivät valloilleen vielä sen jälkeen, kun lähes kaikkien vihaama Superliiga-hanke oli jo kuopattu.
– He yrittivät kävellä pois ja luoda suljetun liigan, mikä olisi johtanut kaikkien muiden jalkapalloseurojen riutumiseen tässä maassa. Se, mitä he tekivät, oli anteeksiantamatonta, Unitedin seuraikoni Gary Neville niputti Sky Sportsilla.
Seuran hallituksen jäsenen Joel Glazerin julkinen anteeksipyyntö Superliigaan liittymisestä ei riittänyt, eikä liioin toimitusjohtaja Ed Woodwardin yllättävä eroilmoitus, sillä kannattajat olivat jo saaneet karvaan muistutuksen siitä, kuinka amerikkalaismiljardöörit pitävät seuraa puhtaasti oman liiketoimintansa pelinappulana.
On syytä muistaa, että Glazerit saivat Manchester Unitedin omistukseensa velaksi, jonka he siirsivät lopulta seuran harteille. Omistajaperhe ei ole sen jälkeenkään sijoittanut seuraan käytännössä lainkaan omaa rahaansa, sillä massiiviset pelaajasiirrot ja palkat on rahoitettu suoraan Unitedin omasta liikevaihdosta.
Samalla Glazerit ovat kuitenkin 16 vuoden aikana pumpanneet Manchester Unitedin taloudellisesta menestyksestä itselleen yhteensä yli kahden miljardin euron pääomatulot.
Mitä Manchester Unitedin uskolliset kannattajat ovat saaneet Glazereilta vastineeksi? Bisnespuoli edellä operoivan seurajohdon, jonka urheilujohtaminen on vaihdellut säälittävästä heikkoon. United ei ole voittanut Valioliigaa tai Mestarien liigaa sitten managerilegenda sir Alex Fergusonin eläköitymisen vuonna 2013. Se on maailman rikkaimman seuran kannalta suorastaan häpeällisen pitkä aika.
Menestymättömyys olisi helpompi hyväksyä, jos se johtuisi puhtaasti epäpätevyydestä, mutta Fergusonin aikaiseen palkintosateeseen tottuneet kannattajat ovat huomanneet, että se on ollut osittain myös valinta. Superliiga-hankkeen kaatumisen jälkeen irtisanoutuneen toimitusjohtajan Ed Woodwardin pääasiallinen tehtävä ei ollut rakentaa voittavaa jalkapallojoukkuetta, vaan laajentaa seuran liiketoimintaa maailmanlaajuisesti. Tämä kontrasti tiivistyy United-fanien protestoinnissa.
Tämän kaiken edessä United-kannattajien protestit ovat kuin epätoivoisia parkaisuja, mutta kuuleeko niitä kukaan? Toistaiseksi Glazerit ovat pitäneet omistuksestaan kiinni järkkymättömästi.
Manchester United kun on ollut heille tähänkin asti erittäin tuottoisa business.
