Valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä arvioi tällä viikolla julkisen talouden kestävyysvajeen olevan noin 10 miljardia, mikä vastaa likimain 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän vuoksi virkamiesryhmä esittää leikkauksia 2 miljardin arvosta sekä kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia, jotka toisivat 2 miljardin arvosta liikkumavaraa.
Julkisen palvelutuotannon tehostamisella ja tuottavuuden nostolla haetaan 3 miljardin säästöjä. Mittasuhteita auttaa hahmottamaan seuraava fakta: jos työllisyysaste nousee yhden prosentin, se tarkoittaa nettona valtiontaloudessa 1 miljardin euron plussaa.
Ymmärrän hyvin, että monen nuoren mielestä voi olla vaikea keksiä tylsempää keskustelun aihetta kuin julkisen talouden kestokyky. Siitä huolimatta julkiseen keskusteluun on saatava lisää nuorten ääntä ja näkemyksiä.
Nuoret ovat tulevia ja nykyisiä veronmaksajia. Juuri nuorten pitäisi äänekkäimmin vaatia poliitikkoja laittamaan julkisen talouden rahoitus kuntoon. Suomi ei ole mielestäni sellaisessa kunnossa kuin sen pitäisi olla.
Haaste itse asiassa on aikamoinen.
Työllisten määrä pienenee, väestörakenne on ongelmallinen ja syntyvyys laskee kahdeksatta vuotta peräkkäin. Työllisyysaste on vain 72 prosenttia, vaikka meillä on takana kolmen vuoden mittainen kasvuvaihe. Suomessa on 240 000 työtöntä ja samaan aikaan usealla alalla on työvoimapulaa.
Sukupolvien välinen tasa-arvo on enemmän kuin tärkeä teema. Emme voi rakentaa sellaisia järjestelmiä tai julkisen sektorin pysyviä menoja, joita ei pystytä rahoittamaan 10 vuoden kuluttua.
Nuorilla pitää olla usko eläkejärjetelmään
Eläkejärjestelmän kestävyys on yksi olennaisimmista seurattavista asioista. Nuorilla pitää olla vahva usko eläkejärjestelmän kestävyyteen. Sen takia puheet taitetun indeksin poistamisesta ovat vastuuttomia.
Jotta nuoret uskoisivat hyvinvointiyhteiskuntaan, meidän on pidettävä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kirkkaana mielessä.
Nuorten tulevaisuutta ajatellen on olennaista panostaa kaikkiin mahdollisin toimiin, jotka helpottavat työllistymistä ja nostavat työllisyysastetta.
Epäonnistuminen julkisen talouden hoidossa tai ongelmien vähättely kaatuvat väistämättä tulevaisuuden veronmaksajien niskaan. Ikääntyvän väestön osuuden kasvaessa työelämässä olevia eli veronmaksajia on tulevaisuudessa vähemmän kuin nykyisin. Jos yhä isompi maksutaakka sälytetään yhä pienenevän joukon harteille hyvinvointiyhteiskunnan legitimiteetti voi murentua.
Tulevassa hallitusohjelmassa linjataan vahvasti Suomen tulevaisuutta. Kevään vaaleissa ratkaistaan se, onko sukupolvien välinen tasa-arvo olemassa ja voimassa myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on Akavan puheenjohtaja.