Suomi ei ollut kunnossa ennen koronaa, eikä ole kunnossa koronan jälkeenkään. Kaikki korona-aikaa edeltäneet pulmat ovat yhä olemassa: matala syntyvyys ja vähenevä työikäisten määrä sekä yhä kasvava julkinen velka, kirjoittaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Suomen työllisyysaste oli vuonna 2014 ainoastaan 67 prosenttia. Työllisyysaste nousi vuoteen 2019 mennessä 72 prosenttiin. Se oli hyvä saavutus Sipilän hallitukselta.
Tällä tasolla työllisyysaste on sen jälkeen pysynyt. Muut pohjoismaat ovat 4–7 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla.
Suomen bruttokansantuote kasvoi vuosina 2008–2018 vaivaiset neljä prosenttia, kun naapurissamme Ruotsissa kasvu oli 20 prosenttia. Suomi on kymmenessä vuodessa tuplannut valtion velkansa ja nyt vuoden 2020 lopussa julkisen talouden velka oli 164 miljardia euroa.
Ruotsi ei ole koronan aikana ottanut ollenkaan uutta valtionvelkaa, niin vahvassa kunnossa maan talous on. Jos haluamme että Suomi on myös 2030-luvulla ja siitä eteenpäin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, meidän on otettava lusikka kauniiseen käteen.
Lisää työtä osaamisella ja innovaatioilla
Meidän on keskityttävä huolehtimaan korkeasta osaamisesta kaikin mahdollisin tavoin. Hallitus ansaitsee kiitoksen kehysriihen päätöksestä jättää koulutus säästöjen ulkopuolelle.
Suomen on oltava kilpailukykyinen ja houkutteleva. Käytännössä kaikki puolueet ja muut yhteiskunnalliset toimijat ovat sitoutuneet siihen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) pitäisi panostaa neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Kaikki ovat ymmärtäneet, että tämä luo uutta korkean jalostusasteen työtä Suomeen. Muuta keinoa tai oikotietä ei ole.
Kehysriihessä päätettiin perustaa parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan TKI-rahoituksen tason nostoa ja sen toteuttamistapaa. Se on hyvä asia ja on selvää, että yhteisymmärrys asian hoitamisen tärkeydestä on olemassa.
Mutta nyt kaivataan jo konkreettisia rahoituspäätöksiä. Kyse on niin suurista rahoista, että yhtään vuotta ei ole enää hukattavaksi. Rahoituksen kasvattaminen pitää aloittaa nyt.
Vuonna 2020 TKI-menot olivat kokonaisuudessaan arviolta 6,83 miljardia euroa eli 2,8 prosenttia BKT:n arvosta. Tästä julkisen sektorin ja korkeakoulujen osuus oli 2,35 miljardia euroa. Vuonna 2030 tavoiteltu 4 prosentin BKT-osuus vaatisi noin 12,8 miljardin euron TKI-panostuksia.