Suomen THL ei ole tähän asti maskeja laajaan käyttöön suositellut, eikä moni muukaan länsimaa - mutta nyt ilmapiiri alkaa muuttua. Koronatilastojen karttuessa yhä useampi näkee tartuntakäyristä, että jotkut maat kärsivät taudista enemmän ja jotkut vähemmän. Tartuntatahti on saatu pidettyä huomattavan maltillisena mm. Japanissa, Singaporessa, Taiwanissa ja Hongkongissa – kaikki maskeja suosivia, tiheästi asuttuja alueita, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Mirja Kivimäki.
Moni suomalainen on ennen koronaakin nähnyt aasialaisturisteja sankoin joukoin maailman lentokentillä maskit kasvoillaan. Eurooppalaiset eivät ole juurikaan moiseen ryhtyneet, se on tähän asti tuntunut liialliselta. Nyt tunnelma on yhtäkkiä muuttunut. Kansainvälinen pandemia on herättänyt kysymään: Ovatko aasialaiset olleet kaiken aikaa oikeassa?
WHO:n tilastojen mukaan vahvistettuja korona-tartuntoja on nyt maailmalla yli 1 200 000. Kuolleita on maailmanlaajuisesti lähes 70 000. Uusista tartunnoista korostuvat Etelä-Eurooppa ja Yhdysvallat.
Sen sijaan Aasian vauraiden talouksien tilanne näyttää pysyvän paremmin hallinnassa. Tartuntakäyrien kasvukulma on selvästi Eurooppaa matalampi muun muassa Japanissa, Singaporessa ja Taiwanissa.
Se herättää tietysti kysymyksen: Miten Aasiassa uhriluku on saatu näinkin alas? Singapore, Japani, Taiwan ja Etelä-Korea ovat kaikki erittäin väkirikkaita ja tiiviisti asuttuja alueita Kiinan kyljessä, ja viruksen luulisi leviävän juuri näissä oloissa.
Oheisella graafilla punaiset käyrät ovat Euroopan maita, siniset Aasiaa, vihreä Yhdysvallat. Euroopassa nousu on lähes pystysuoraa, sen sijaan Japani, Singapore ja Taiwan etenevät huomattavasti matalammalla. Suomalaisittain lohdullista on, että meidän käyrämme on eurooppalaisittain aika matala. Olemme Länsi-Euroopan ja Japanin välimaastossa.
Maskit yhdistävät
Matalamman tartuntatahdin maita yhdistää muun muassa laajamittainen testaaminen – sekä kasvosuojukset. Jo lentokentällä nähdyt turistit sen kertovat: Maskin käyttöä pidetään monissa Aasian maissa kohteliaana pienessäkin flunssassa. Nyt maskitottumus on noussut aivan uuteen arvoon.
Maailman terveysjärjestö WHO on ollut skeptinen.
– Ei ole mitään kunnollista todistetta jonka mukaan maskien käyttö laajassa väestössä tuottaisi mitään etua, sanoo WHO:n hätätila-asiantuntija Mike Ryan tiedotustilaisuudessaan.
Maskien on myös pelätty olevan osaamattomissa käsissä jopa vaarallisia. Ne voivat lisätä kasvojen koskettelua. Lisäksi likaantunut maski on itsessään tautiriski.
Myös Suomi on noudattanut WHO:n linjaa.
Tästä huolimatta monet länsimaat ovat nyt alkaneet muuttaa linjaansa suhteessa maskeihin.
"Maskit toimivat, ehdottomasti"
Itävalta on määrännyt kasvosuojukset pakollisiksi mm. ruokakaupoissa, samoin Tshekki ja Slovakia. Myös Yhdysvallat on kääntänyt kelkkansa ja alkanut suositella maskeja. Saksassa joillain alueilla suositellaan, joillain alueilla ei.
– Maskit toimivat, ehdottomasti. Jos jokainen ihminen käyttäisi maskia, ihmiset saisivat vähemmän tartuntoja käsistään, he eivät voisi koskettaa nenäänsä ja suutansa. Maski estää tartuntaa myös ihmisiltä, jotka eivät tiedä vielä kantavansa virusta, vahvistaa Hongkongin yliopiston epidemiologian professori Benjamin Cowling.
Miksi sitten lännessä ei ole laajemmin siirrytty maskien käyttöön? Cowlingilla on tähän karu vastaus.
– Syy siihen että muut maat sanovat, ettei se toimi terveille ihmisille, ei välttämättä johdu näytöstä vaan siitä että tavaraa ei yksinkertaisesti ole. Jos valtio suosittelisi kasvosuojuksia, seuraava looginen kysymys olisi: Mistä niitä saa? Ei mistään, Cowling toteaa.
Maskien käytöstä on kuitenkin hyvä huomioida asiat joita Suomen THL:kin painottaa: Keskeinen hyöty on siinä että maski estää sairasta tai virusta kantavaa ihmistä tartuttamasta muita. Maski on osattava laittaa ja poistaa oikein, kasvoihin ei saa koskea. Väärin käytettynä maski voi jopa lisätä tartuntoja. Suojusta on myös vaihdettava usein ja oikein.
Ja ennen kaikkea: Tärkeimpiä suojukset ovat tietenkin terveydenhoidossa ja sairastavilla. Juuri siihen käyttöön maskeja on riitettävä.