Pittsburgh Penguins on NHL:n finaalisarjassa selvästi kokeneempi osapuoli, mikä on näkynyt Nashville Predatorsin kannalta karulla tavalla kahdessa ensimmäisessä taistossa.
Kokemus, tai sen puute, tulee yleensä esiin kovimmissa paikoissa, paineen alla. Pittsburghilla ei ole tällä osastolla hätää, sillä sillä on miehistössään läjäpäin Stanley Cupeja kahmineita pelaajia Sidney Crosby, Jevgeni Malkin ja Chris Kunitz etunenässä. Nashvillen ainoa finaalikokemusta omaava pelaaja on puolestaan Mike Fisher.
Sarja on nyt 2-0 Penguinsille, mutta Nashvillellä oli loistavat mahdollisuudet napata ainakin toinen Pittsburghissa pelatuista finaaleista nimiinsä. Predators on hallinnut tapahtumia tasakentällisin, mutta joukkue on syyllistynyt aivan liian usein tyhmiin ja turhiin jäähyihin. Lisäksi se on jäänyt molemmissa otteluissa hetkellisesti yllättäen Penguinsin jyrän alle.
Ensimmäisessä finaalissa Nashville lamaantui heiltä hylätystä maalista ja Pittsburgh rokotti hetkessä kolme kertaa. Nashville nousi vielä tasoihin, mutta puolustava mestari osoitti henkisen vahvuutensa ja käänsi ottelun nimiinsä uskomattomalla maalintekotehokkuudella.
Toisessa kamppailussa Pittsburgh rokotti heti päätöserän alussa, minkä jälkeen Nashville ryntäili itsensä ulos pelistä ja Penguins pöllytti Pekka Rinteen vartioimaa maalia kahdesti lisää – 4-1 ja peli ohi. On mahdotonta sanoa, kuinka suuri vaikutus kokemuksen puutteella on ollut näissä takaiskuissa, mutta harvemmin finaalijoukkueelta näkee tuollaisia sulamisia peräkkäisissä otteluissa. 
Itselleni onkin jäänyt molemmista peleistä se kuva, että Nashville ei ole pystynyt käsittelemään takaiskuja riittävän hyvin. Tällit ovat aiheuttaneet liian pitkän tokkuran, ja ottelut ovat karanneet hetkessä käsistä.
Myöskään Rinne ei ole pystynyt auttamaan joukkuettaan, vaan on vaipunut samaan kollektiiviseen lamaan noina vaikeina hetkinä. Mahtivireessä finaaleihin luistellut suomalaistähti onkin hävinnyt maalivahtien taiston Penguinsin Matt Murraylle tylysti. Tässäkin kohtaa kokemus kääntyy Pittsburghin eduksi, niin hölmöltä kuin se kuulostaakin 23-vuotiaan Murrayn ja 34-vuotiaan Rinteen välillä. Murraylla on jo kokemuksia Stanley Cup -finaalien paineista viime keväältä. Hän on ollut Rinnettä varmempi, rauhallisempi ja ottanut tarvittavat isot kopit.
Äkillisiä lamaantumisia. Ylipelaamista. Turhia jäähyjä. Voiko tämän kaiken laittaa ainakin osittain kokemuksen puutteen piikkiin? Ehdottomasti. Tästä huolimatta koen, että Nashvillellä on vielä mahdollisuus tässä sarjassa. Mahdollisuus ei ole iso, mutta se on olemassa. Se vaatii kuitenkin ehdottomasti kotivoitot seuraavista otteluista. Siihen joukkueella on eväät fanaattisen faniensa edessä.
nashville nousu