Jokerien seuraavaksi päävalmentajaksi osattiin odottaa yhtä nimeä sen jälkeen, kun julki pamahti tieto Jukka Jalosen paluusta Leijonien peräsimeen. Helsinkiläisen KHL-seuran maanantaina julkaisema päätös Lauri Marjamäen palkkaamisesta oli monelta osin looginen.
Marjamäki on ansionsa nimenomaan seurajoukkuevalmentamisessa osoittanut. Vahva pelin valmentaja luotsasi kiekkokontrolliin ja monisäikeisiin rytmeihin nojanneella Meidän pelillä Kärpät rasvattuun liitoon varsinkin kausina 2013–14 ja 2014–15. Tuloksena oli kaksi peräkkäistä Suomen mestaruutta. Kolmas kärppäkausi toi vielä pronssia.
Marjamäki on parhaimmillaan päästessään luovimaan päivittäin – aikaa säästämättä – pientenkin nyanssien kanssa. Hän pääsee kukoistukseensa hioessaan yksityiskohtia kiekottomien pelaajien tarjonnoista hyökkäyksiinlähdöissä ja viisikon sijoittumisesta ohjauspelissä.
Tamperelaislähtöisellä valmentajalla tiedetään olevan valttinsa myös pelaajien sisäisen kipinän vahvistamisessa. Hän on ohjannut pelaajiaan laajaankin itsearviointiin syventääkseen heidän ymmärrystään vahvuuksistaan ja kehityskohteistaan.
Asioita, joiden toteuttamiselle jää kunnolla aikaa vain seurajoukkueessa.
On ymmärrettävä ero turnausvalmentamiseen, jonka parissa Marjamäki on häärinyt Leijonien päävalmentajana viime vuodesta alkaen.
Marjamäki on saanut maajoukkueen vaisuista tuloksista rutkasti lokaa niskaansa. Hänen valmennustaitojaan on alettu kansan suulla kyseenalaistaa, ja moni arvioi Jokerien tehneen katastrofivalinnan.
Kohtuutonta, kun ottaa huomioon, miten vaikuttamisaika jää maajoukkueen stinteissä huomattavasti pienemmäksi kuin seurajoukkueen puikoissa.