Kommentti: Liian moni ulkoilee jäillä täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella – jäistä nouseminen on vasta ensimmäinen askel pelastumiseen

2:38
Katso video: Näin toimittaja selvisi avannosta pois vuonna 2016 – kylmyys on selviytyjän vihollinen

Moni kokeilee tuuriaan jäillä, saattavathan ne kantaakin. Minusta olisi viisaampaa koetella onneaan vähän pienemmillä panoksilla kuin omalla hengellään, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Saara Rantanen, joka ei tiedä typerämpää touhua kuin heikoilla jäillä pelleily.

Suomalaisia putoaa jäihin joka talvi, ja jotkut heistä hukkuvat. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien tietojen mukaan viime vuonna jäihin hukkui 28 ihmistä. Se on 28 turhaa kuolemaa.

Jäillä ulkoileminen on mukavaa. Vähäinenkin auringonpaiste muuttuu kevyeksi rusketukseksi kasvoille, ilma on raikasta ja katseella on tilaa vaeltaa. Ymmärrä oikein hyvin, että ihmiset tahtovat jäille ulkoilemaan, siis muutkin kuin pilkkijät.

Ongelma vain on siinä, että liian monet valitsevat reittinsä täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella. Jäillä voi liikkua turvallisesti, jos osaa asiansa, muuten mennään tuurilla.

Otollisimmat paikat pitää tietää

Se, miltä jää näyttää, ei merkitse mitään. Silmämääräisesti ei voi määritellä jään kantavuutta. Jäät ovat heikoimmillaan jokien, ojien ja viemäreiden suilla, laitureiden, siltojen ja muiden rakenteiden vieressä, jyrkkien rantojen edustalla, niemien kärjissä ja kaislikoissa. Näitä paikkoja on helppo varoa, nehän ovat selvästi nähtävillä.

Heikkoja kohtia jäissä on myös siellä, missä on virtauksia. Joissa vesi toki virtaa, mutta virtauksia on sileissä vesissäkin: merellä ja järvillä. Kapeat salmet ovat itsestään selviä virtapaikkoja, mutta niitä voi olla muuallakin.

Pohjan muodot vaikuttavat veden liikkeisiin. Vedenalainen jyrkänne aiheuttaa virtauksia, jotka syövät jäätä altapäin. Näistä ei voi tietää, ellei ole tutustunut alueen merikorttiin tai saanut tietoa paikallisilta kalastajilta tai mökkiläisiltä.

Teräsjää on hyvä jää

Sen jälkeen, kun tietää paikat, joissa jää muodostuu todennäköisimmin turvallisen vahvaksi, pitää vielä miettiä, milloin jään paksuus riittää ulkoiluun. Teräsjää on turvallisinta.

Teräsjäällä tarkoitetaan jäätä, joka syntyy suoraan jäähtyvästä vedestä. Merivesi jäätyy suolaisuutensa takia hitaammin kuin järvivesi. Muunlaiset jäät kuten kohva tai keväinen puikkoontunut jää eivät ole yhtä kantavia. Kun 5 senttimetriä teräsjäätä riittää kantamaan kävelijän, voi puikkoontuneesta kevättalven jäästä pudota yhtäkkiä läpi, vaikka se olisi 30 senttiä paksua.

Pakkasten jatkuessa jää paksuuntuu, mutta hyvin hitaasti, sillä syntynyt jää eristää vettä kylmästä ilmasta, ja jään alla taas on plusasteista vettä. Jos on tyyntä ja pakkasta on keskimäärin kymmenen astetta vuorokauden ympäri, uutta jäätä syntyy 2,5 cm vuorokaudessa.

Matemaattisesti jään paksuuntumisen yhtälö on helppo 2,5 mm/pakkasaste/vuorokausi, mutta luonto sekoittaa kuviota lukuisilla muuttujilla.

Yhtälö ei pidäkään enää paikkaansa, kun uuden jään päälle sataa lunta. Lumi on loistava eriste, ja siksi se hidastaa jään paksuuntumista. Tuulet sotkivat kuviota, samoin meriveden korkeuden vaihtelut.

Jäät elävät koko talven

Varovaisuudesta ei saa luopua silloinkaan, kun jäät vihdoin ovat kyllin vahvoja ulkoilijoiden iloksi. Jäät näet elävät. Railoja aukeaa ja sulkeutuu, vesi nousee jäälle, syntyy tuuliavantoja ja niin edelleen. Paikka, jossa jää kantaa tänään, voi huomenna olla hengenvaarallinen. Siksi jäillä on aina pidettävä naskalit esillä.

Reppu on syytä pakata kelluttavaksi ja puhelimesta pitää huolehtia, ettei se kastu. Parasta on aina liikkua kaverin kanssa. Sen lisäksi, että varusteet ovat kunnossa, niitä pitää osata myös käyttää.

Minulla on ollut ilo harjoitella pelastautumista harjoituksessa, jonka turvallisuutta varmistivat ammattipelastajat. Väitän, että normaalikuntoisen ihmisen on kohtuullisen helppo nousta jäistä naskalien avulla, jos osaa säilyttää malttinsa.

Todellinen testi tulee vasta sen jälkeen. Kun seisoo avaralla jäällä vaatteet jääkylmää vettä valuen, on melko vaikeaa jatkaa itsensä pelastamista. Pitää riisua märät vaatteet, ja kaivaa repusta kuivat tilalle. Vaatteet eivät sujahda ylle helposti, kun iho on märkä ja vetoketjut eivät tottele kylmän kangistamia sormia samaan tapaan kuin normaalisti.

Olen kokeillut, en suosittele.

Hölmöily voi tulla kalliiksi

Jäihin hukkuminen on turhaa ja typerää. Siinä menetetään korvaamaton ihmiselämä ja aiheutetaan pelastustoimelle suuroperaatioita. Jäihin putoaminen on helppo välttää pysymällä rannalla.

Ymmärrän hyvin, että Myrskyluodon Maijan oli joskus pakko mennä riskillä jäille, mutta harvassa ovat ne nykyihmiset, joiden elanto pakottaa ottamaan moisen riskin. Jos haluaa tuuriaan kokeilla, kannattaa panokseksi valita jotakin halvempaa kuin oma henki.

Luonto on aina ihmistä vahvempi ja sen kunnioittaminen on viisasta. Erämaa uuvuttaa kulkijan, meri voittaa veneilijän, jäät vievät huolimattoman ulkoilijan. Oikeilla varusteilla ja ennen kaikkea oikealla asenteella jäistä on paljon iloa.

Itse aloitan jäillä liikkumisen keskimäärin viikon myöhemmin kuin muut. Tarkkailen jäitä, olen varovainen ja pidän naskalit esillä. Maailmaan ei tarvita lisää leskiä ja orpoja.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja