Toimittaja kokeili: Jäistä on vielä helppo nousta – vaatteiden vaihto jäällä vaatii sisua

Ilman naskaleita tehtävä on vaikea. Myös kelluttavaksi pakatulla repulla on suuri merkitys. Vaikeampaa on vaihtaa vaatteet jäällä.

Olen ennenkin pudottautunut avantoon, mutta silloin minulla oli kuivapuku päällä. En kastunut lainkaan, ja lisäksi puku kellutti voimakkaasti, eli en saanut ihan selvää käsitystä tilanteesta.

Uusi tilaisuus koitti tänä talvena, ja siihen tartuttiin.

Minä ja muutamat muut saimme vuorollamme pudota jäihin Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ja rajavartiolaitoksen järjestämässä valvotussa tilanteessa. Esimerkiksi pintapelastaja oli täydessä valmiudessa, eli hengen puolesta ei tarvinnut pelätä.

Putosin railoon selässäni kelluttavaksi pakattu reppu ja kaulalla naskalit. Vedin itseni helposti ylös, ja vähän petyin, kun putoaminen ei tuntunut paljon miltään. Lisäksi sain ylimääräistä helpotusta siitä, että astuin railoon, eli minun ei tarvinnut suuremmin miettiä kestääkö jää, jolle pyrin vai pettääkö se uudestaan.

Sen sijaan huomattavasti vaikeampi osuus oli vasta edessä, koska oli päättänyt myös vaihtaa vaatteet jäällä. Aivan kuten tekisin, jos olisin oikeassa tilanteessa.

Jääkylmien ja märkien vaatteiden riisuminen on hankalaa. Vetoketjut onneksi toimivat, koska pakkasta oli vain muutama aste.

Yritin toimia ripeästi, mutta aikaa kului yllättävän paljon. Jalat polvien alapuolelta palelivat lähes tuskallisesti. Kuivien vaatteiden lisäksi repussani oli pieni pyyhe, jolla sain kuivattua itseni. Se helpotti huomattavasti kuivien vaatteiden pukemista. Kun olin lopulta valmis, vain varpaita paleli.

Viisaasti jäillä

Jäillä voi kyllä liikkua turvallisestikin, jos tietää mitä tekee. Aloittelijan on hyvä käyttää polkuja, joita muut ovat tallanneet. Jos kaira on käytettävissä, kannattaa tehdä oma testireikä ja katsoa, kuinka paksu jää on oikeasti.

– Nyrkkisääntöjä jään paksuuntumisesta pakkasilla on, mutta niihin ei pidä luottaa, sanoo jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Samoilla linjoilla on Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Anne Hiltunen.

– En voi luvata koskaan kenellekään, että nyt jäät kantavat. Aina löytyy joku virtapaikka tai vastaava, missä se pettää, sanoo Hiltunen.

Turvallinen liikkuminen jäillä vaatii paikallistuntemusta, varovaisuutta ja oikeita varusteita.

–Vähintään naskalit pitäisi olla mukana, neuvoo Hiltunen.

Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton tilastojen mukaan vuonna 2015 jäihin hukkui 16 ja 2014 27 ihmistä.

Lopuksi on hyvä soittaa hätäkeskukseen, vaikka selviääkin avannosta omin avuin. Luultavaa näet on, että joku huomaa avantoon johtavat jäljet ja soittaa hätäpuhelun. Silloin on eduksi, jos heillä on jo tieto tapahtuneesta.

Yleisen hätänumeron (112) lisäksi jäillä liikkujien on hyvä tallettaa puhelimeensa meripelastuksen hälytysnumero 02941000.