Kommentti: Lapseni tekee kaikkensa yliopistopaikan eteen, mutta lahjusskandaali murtaa äidin mielen

Petos- ja lahjussyytökset ovat laskeneet yliopistohakuprosessin ylle ikävän pilven toiveikkuuden sijaan.

Katrinan ja hänen ikäpolvensa kilpajuoksu kohti yliopisto-opiskeluja, mieluiten arvostetuissa huippuyliopistoissa, alkoi jo kehdossa. Heidät pantiin montessori- ja kielikoulupäiväkoteihin, joita seurasi koulunkäynti yksityisissä ala- ja yläkouluissa. 

Useasti lukio on käyty joko IB (International Baccalaureate)-luokalla tai he ovat suorittanet lukiossa yliopistojen ensimmäisen vuoden kursseja saadakseen etumatkaa korkeakouluopiskeluihin ennen kuin sen taival on edes alkanut.

Ei ihme, että Amerikassa moni vanhempi tuntee olevansa myöhässä kun hän herää aamulla.

Kilpailu urheilulajeissa katsotaan eduksi

Olen vanhempana ollut tiiviisti mukana eskarista lähtien tyttäremme Katrinan koulutaipaleella, joka tänä keväänä kulminoitui yliopistoon pyrkimiseen.

Hakijoiden lukiosuoritus on ratkaiseva, mutta niin ovat monet opiskelun ulkopuoliset harrastukset, kuten jonkin urheilulajin harrastaminen, mieluiten kilpailutasolla sekä muiden ihmisten hyväksi tehtävä vapaaehtoistyö. Amerikassa nuoren pitää huippuarvosanojen lisäksi todistaa olevansa aktiivinen yhteiskunnan jäsen: hän on auttanut ja uhrautunut muiden puolesta tai kilpaillut urheilujoukkueessa osoittamalla näin yhteistyökykyä ja tiimihenkeä.

Niin kutsutun junior-vuoden (eli nelivuotisen lukion toiseksi viimeisen vuoden) arvosanat ja niiden keskiarvo päätyvät yliopistohakemuksiin, joita aletaan täyttää jo viimeisen seniorlukiovuoden syksyllä. SAT-kokeella testetaan oppilaiden yliopistokypsyyttä. Kokeen voi uusia monta kertaa. Katrina teki sen kolmesti. Yksi koe maksaa 150 dollaria (noin 130 euroa). Pisteitä niistä kerätään 1000 - 1500. 1500 on huippu, jolla mennään huippuyliopistoihin. Katrina sai 1460.

Mihin sitten hakea? Tätä Katrina ja hänen ystävänsä pähkäilevät lähes koko nelivuotisen lukion. Mikä olisi oikea yliopisto juuri minulle? Valitsinko lukiossa tarpeeksi vaativat kurssit, jotta tulen valituksi ”dream collegeen”? Yliopistoja ja collegoita on paljon. Mekin osallistuimme koulun järjestämiin college-informaatiotilaisuuksiin. Niissä konsultit purkavat oppilaiden ja vanhempien paineita jakamallla tietoa eri yliopistoista, niiden sisäänpääsymahdollisuuksista ja muista vaatimuksista.

Ja paineita on.

Konsultit apuun

Kaikki tietävät, että oppilaspaikka huippuyliopistossa on lähes yhtä mahdoton saavutus kuin neulan löytyminen heinäsuovasta. Se osuu hyvin harvan kohdalle. Yale, UCLA tai UCS hyväksyvät 7-11 prosenttia kaikista hakijoista. Oppilaspaikkahakuskandaalin keskiössä olevaan USC:hin tuli tänäkin keväänä 66 000 hakemusta. Noin 7000 hakijaa otettiin sisään, mikä on alhaisin opiskelijamäärä pitkään aikaan.

Katrinankin lukiosta muutama oppilas hyväksytään huippuyliopistoihin.

Katrina on pitänyt mielessään seuraavat asiat hakiessaan yliopistoihin:

”Mieti, haluatko opiskella pienellä vai isolla kampuksella? Suurkaupungin kupeessa vai pikkupaikkakunnalla? Aurinkoisessa ilmastossa, vai osavaltiossa, jossa on neljä vuodenaikaa?” konsultit kehottavat oppilaita.

”Valitset satojen joukosta 10 yliopistoa. Varmista, että lukion keskiarvo ja SAT-tulokset riittävät näihin yliopistoihin. Kolme ensimmäistä yliopistoa on ne, joihin haluat eniten, sitten seuraavat kolme, joihin toivot myös pääseväsi. Loput ovat ookoo.”

Mieheni tapaa Katrinan kanssa konsulttia yksityisesti. Tunnin hinta, sata dollaria.

Yliopistoja myydään kuin lomakohteita

Katrina pakertaa hakemuksia henkilökohtaisine ja yleisine essee-kirjoituksineen mieheni avustuksella. Joihinkin yliopistoihin on omat valintaesseet, toisissa sama yleisessee, jonka kelpaa moneen paikkaan. Hakuajat alkoivat jo viime vuoden joulukuussa ja päättyivät kuluvan vuoden tammikuun lopussa yliopiston käytännöistä riippuen.

Ai niin, tekihän perheemme ainakin tutustumiskäynnit seitsemään Katrinan hakemaan yliopistoon viime vuoden aikana.

Tutustumiskäyntejä vetävät nykyiset oppilaat. He myyvät yliopistoja kuin lomakohteita esittelemällä uusimpia kampuksella sijaitsevia ravintoloita, smoothie-baareja ja kuntosaleja. Heidän viestinsä näytti olevan se, että kampuksella voi tehdä kaikenlaista kivaa hienon opetuksen lisäksi.

Yliopistojen valintatulokset tulevat huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä. Katrina pääsi kolmeen yliopistoon suoraan, ja neljänteen jonotuslistalle.

Nyt on edessä stressaava kuukausi. 1. toukokuuta mennessä hänen pitää päättää, minkä yliopiston hän valitsee.

Siihen vaikuttaa moni asia ja erityisen paljon se, mitä lukuvuosi maksaa. Onko perheellämme varaa haarukan kalleimmassa ääripäässä olevaan yliopistoon? Lukukausimaksut per yliopistovuosi vaihtelevat 10 000:n ja 35 000:n dollarin (8900-31 000 euron) välillä. 

Toimittaja on Yhdysvalloissa asuva suomalainen, jonka tytär pyrkii tänä keväänä yliopistoon.