Sia hurmasi yleisönsä Helsingissä, vaikka hän esiintyi tuttuun tyyliinsä piilossa katseilta.
Eilen sunnuntaina lauloin keuhkojeni kyllyydestä vuoden 2014 megahittiä Chandelierea ja pyyhin kyyneliä kasvoiltani.
Kappale oli tunnin kestäneen keikan viimeinen veto. Velloin yhtenä pisteenä osana tuhatpäistä yleisöä, jonka tunsin jakavan kanssani saman liikutuksen tilan.
Yleisön hurmannut artisti Sia esiintyi Flow-festivaalien päälavalla pysyen kuitenkin katseilta piilossa. Australialainen Sia Kate Isobelle Furler, 40, tuo lavalle ensisijaisesti musiikkinsa, ei itseään.
Täpötäyden Flow’n aikana oli monessa kohdassa sellainen olo, ettei kauniiksi laitetusta ympäristöstä ehtinyt nauttimaan. Aika kului milloin missäkin jonossa tai väkijoukossa, jossa yritti nähdä, mahtuuko seuraavalle keikalle, vai päätyykö heilumaan keilan tavoin neljästä suunnasta puristavassa väkijoukossa.
Sian keikalla oli tilaa hengittää. Vaikka alue oli pakkautunut täyteen ihmisiä, ympärillä oli tarpeeksi tilaa, että mahtui hieman tanssimaan. Lavashow oli maaginen, mutta se ei vaatinut katsojaltaan muuta kuin kykyä pysähtyä katsomaan ja kuuntelemaan.
Paikallaan seissyt artisti sai keskittyä tulkitsemaan poppiaan ilman hillumista ja heilumista. Kertaakaan ei tarvinnut jännittää esiintyjän puolesta, että pystyykö hän todella laulamaan sen, mitä aikoo.
Hyvin pian huomasin seisovani yleisössä kyyneleet poskillani.