Kommentti: Helsingissä ratkeavassa Stubb–Weber-varjonyrkkeilyssä on kovat panokset – EU:n keskustaoikeiston mahtiaseman mureneminen yritetään pysäyttää

Helsinkiin kokoontuva parlamentin suurin ryhmä kiistelee keinoista, joilla uhkaava tappio estetään.

Ottelu on ollut sekä epätasainen että epäreilu. Ja lopputulos on käytännössä selvä.

Euroopan keskustaoikeiston parlamenttiryhmää johtava saksalainen Manfred Weber valitaan Helsingissä EPP-puolueperheen kärkiehdokkaaksi toukokuun EU-vaaleihin.

Lue myös: EPP:n Helsingin-kokous on politiikan suurtapahtuma, mutta jäänee osallistujamäärältään kakkoseksi keskustan puoluekokoukselle

Stubbia suitsutetaan, mutta hän häviää

Valitaan, vaikka vastaehdokkaan, Suomen Alexander Stubbin (kok.) kykyjä ei kiistä kukaan. Kun Stubb johdatti kampanjavankkurinsa Saksaan, maan lehdet suitsuttivat suomalaista avoimesti.

Weber edustaa kristillissosiaalista unionia (CSU) eli liittokansleri Angela Merkelin johtamien kristillisdemokraattien (CDU) baijerilaista sisarpuoluetta. Silti moni CDU:n taustavaikuttaja myöntää, että ”Stubbilla on kaikkea sitä, mitä Weberiltä puuttuu”: hallituskokemusta, pitkän linjan laajaa EU-osaamista, esiintymiskarismaa ja kielitaitoa.

Lue myös: EU-komission ykköseksi pyrkivä Manfred Weber kehuu Alexander Stubbia ja kiistää pelkäävänsä kielitaitoista ja mediaseksikästä haastajaansa

Mutta Stubb häviää. Weber on varmistanut kaikkien tärkeiden hallitusvastuussa olevien EPP-puolueiden tuen. Vaikka kärkiehdokas valitaan suljetulla lippuäänestyksellä, Stubbilla ei erinomaisesta kampanjastaan huolimatta juuri ole mahdollisuuksia.

Helsingissä järjestetään viimeinkin se Stubbin ja Weberin julkinen väittely, jonka perään erityisesti meillä Suomessa on ronguttu. Sekään tuskin kuitenkaan muuttaa tilannetta.

Lue lisää: Stubb mahdollisuuksistaan kärkiehdokkaaksi: Loppupeleissä Helsinki ratkaisee kaiken

Merkelin sana painaa edelleen

Weberin tärkein tukija on muiden EPP-johtajien tapaan Helsinkiin saapuva Merkel. Berliinin mahtinaisen sana painaa, vaikka hän luopuu CDU:n puheenjohtajuudesta ja vaikka hänen johtamansa Berliinin hallituksen päivät ovat luetut.

EPP:n haasteet kulminoituvat Merkelin ja Saksan oikeistounionin (CDU/CSU) suosion romahtamiseen. Vuosien 2015 ja 2016 pakolaiskriisin käynnistämä EU- ja ulkomaalaisvastaisten oikeistopopulistien vyörytys jatkuu eikä keinoja sen pysäyttämiseksi ole keksitty.

Juuri nyt maltillisten voimien kovaäänisin haastaja on Rooman hallitus. Se uhittelee EU:n komissiolle budjettialijäämänsä kanssa ja julistaa, että pian koko EU seuraa Italian viitoittamaa tietä.

Jos oikeistopopulistien voittokulku ja keskustaoikeiston jatkuvat alamäki toukokuussa, EU-parlamentista voi tulla hallitsematon ”kaikki-kaikkia-vastaan” -huutokuoro. Voimasuhteet saattavat pirstoutua niin hankaliksi, että kärkiehdokas Weberin nousu EU:n komission puheenjohtajaksi ei ole laisinkaan selvää.

Lopullinen päätös saattaa jäädä kokonaan EU-maiden johtajien lehmänkauppojen varaan. Siitä voi seurata melkein mitä tahansa.

EPP-voimia on vaikea yhdistää

Alexander Stubb korosti kampanjassaan, ettei Euroopan unionia murentavia voimia torjuta kopioimalla niitä. Weberin linja on ainakin osittain toinen. Hän aikoo keskittyä EU-vaalikampanjassa turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon. Teemoihin, joilla oikeistopopulistit ovat surfanneet voitosta voittoon.

Weber yrittää myös välttää riitaa EU:ta uhmaavan Unkarin pääministeri Viktor Orbánin kanssa. Maahanmuuttoa jyrkästi vastustavan ja monia EU:n perusarvoja häikäilemättä polkevan Orbánin Fidesz-puolue kuuluu EPP:hen.

Stubb, jos hänellä olisi mahdollisuus nousta EPP:n ykköseksi, ei välttämättä olisi sekalaisen puolueperheen yhdistävä tekijä. Suomalainen on monille EPP-johtajille liian liberaali ja liian tiukka suhteessa EU-vastaisiin populisteihin.

Isolla osalla puoluepampuista ei edes ole mitään intressiä yhdistää voimia. Pikemminkin päinvastoin.

Yksi ratkaiseva kysymys on, minkä linjan EPP:n suurin puolue, Saksan CDU valitsee, kun Merkelin seuraajasta päätetään. Jos CDU:n uusi johtaja palauttaa puolueen takaisin voittouralle, EPP:n ahdinko voi helpottua. Se ei kuitenkaan välttämättä onnistu, jos Merkelin seuraaja keskittyy vain Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) peittoamiseen maahanmuuttokysymyksissä.

Monta kirjoittamatonta korttia

CDU on menettänyt tuoreissa osavaltiovaaleissa paljon ääniä myös vihreille. Puolue tekee selvän pesäeron AfD:hen käytännössä kaikessa. Vihreät vetoavat erityisesti nuoriin. Kysymys kuuluu, jatkuuko voittokulku EU-vaaleissa?

Myös parlamentin sosialistien ja keskustan Alden vaalimenestyksellä tai -menetyksillä on merkitystä. Valtapeliä sekoittavat lisäksi Ranskan presidentti EmmanuelMacronin La République en Marche -liike sekä Italian hallituksessa istuva populistiryhmä Viisi tähteä.

EPP on viime vuosina ollut yksi EU:n vakauden takaajista. Nyt sen asemaa horjutetaan monesta eri suunnasta. Muualla Euroopassa kiinnostus puolueperheen Helsingin kokousta ja Stubb-Weber -varjonyrkkeilyä kohtaan on ollut kohtuullisen vähäistä.

Valitettavasti. Toukokuun EU-vaaleista voi tulla kohtalokas vedenjakaja, jos EPP ei saa rivejään järjestykseen.