Suomalaisille tulee varmasti kiusaus sanoa, että Euroopan keskustaoikeisto ei ymmärtänyt omaa parastaan. Tai sitten ymmärsi. Taistelu kansallismielisten oikeistopopulistien syliin ryntäävistä äänestäjistä käydään saksalaisen Manfred Weberin, ei Suomen Alexander Stubbin (kok.) johdolla, kirjoittaa MTV:n kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.
Ponnistuksiin nähden tulos oli pettymys. Kirvelevä sellainen.
Väkevästi ympäri Eurooppaa kampanjoinut Stubb ei lopulta pystynyt merkittävästi muuttamaan keskustaoikeistolaisen EPP-puolueperheen voimasuhteita. EPP:n parlamenttiryhmää johtava Weber oli varmistanut tärkeimpien puolueiden kannatuksen etukäteen.
Se riitti. Mennen tullen. Lupaukset pitivät. Kokousedustajat olivat lojaaleja puoluejohtajilleen.
Kyllä. Stubb ja suomalaiset saivat aikaan terveellistä pöhinää ja avoimempaa keskustelua EPP:n linjasta. Siitä pisteet.
Arvoon arvaamattomaan nostettu kärkiehdokaskandidaattien väittely tosin jäi torsoksi. Tai pikemminkin jätettiin.
Weber ja konservatiivinen EPP:n ykkösketju halusi selvästi osoittaa, ettei väittely kuulunut asiaan. Se liudennettiin hyväntahtoiseksi samanmieliseksi höpinäksi. Varsinaiset linjauksensa Weber veti ennen äänestystä pitämässään puheessa.
Ryhmän syvin olemus vahvistettiin
Terveellisen pöhinän ja avoimemman keskustelun lopputulema oli sekin Stubbia tukeneille karvas pettymys. EPP:n ydin on konservatiivinen ja kristillisdemokraattinen. Ja myös pysyy sellaisena. Vielä.
Pohjoismainen vapaamielisyys ja yltiöpäinen avoimuus ei maistu Keski-Euroopan syville riveille. Näiden syvien rivien mielestä Eurooppa on koulutetun eliitin projekti, jossa tavalliset tallaajat on unohdettu.
Juuri siksi baijerilaisen pikkukylän patriootti löi suomalaisen huippuhyvin koulutetun ja kielitaitoisen EU-kosmopoliitin yllättävän selvästi.
Toukokuun EU-vaaleissa nähdään, oliko ratkaisu oikea. Löytävätkö EU:n keskustaoikeistolaiset puolueet Weberin johdolla ne keinot, joilla äänestäjävirta oikealle kansallismielisten populistien syliin saadaan pysäytettyä?
Kriittisin tilanne tässä suhteessa on Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Äänestäjiä houkutellaan aggressiivisella ulkomaalais- ja EU-vastaisuudella. Keskustaoikeiston valtapuolueiden on mietittävä, miten pitkälle näitä samoja reseptejä voidaan kopioida.
Onko olemassa joku ”kevytvaihtoehto”, jolla ulkomaalaisiin ja unioniin kyllästynyt vaalikarja saadaan palaamaan kotiin? Vai onko parempi yrittää kääntää huomio muihin asioihin?
Todellinen demokratiavaje uhkaa
Jos EPP pysyy parlamentin selvästi suurimpana ryhmänä, Weberistä voi tulla EU:n komission puheenjohtaja. Silloinkaan valinta ei kuitenkaan ole varma.
Tiellä ovat silloinkin vielä EU-hallitusten päämiehet ja -naiset. Jos parlamentin enemmistön tahtoa silloin poljetaan, voidaan hyvin perustein puhua EU-päätöksenteon ammottavasta demokratiavajeesta.
Meillä Suomessa valitettiin samasta vajeesta jo EPP:n kärkiehdokaskampanjan aikana. Silloin perusteet olivat hatarammat. Isänmaallinen oman ehdokkaan puolustaminen muuttui notkeasti taisteluksi demokratian puolesta kabinettipolitiikkaa vastaan.
Weberillä ja kumppaneilla saattaa toukokuussa hyvinkin olla edessään vaikea valinta, kun EU-vaalien äänet on laskettu.
EPP:n ovelle kolkuttelee joukko Italian hallituspuolue Legan kaltaisia oikeistopopulistisia ryhmiä, joiden arvoja on vaikea sovittaa EPP-perheeseen. Toisaalta juuri näiden puolueiden avulla keskustaoikeisto voisi säilyttää mahtiasemansa.
Valintansa jälkeen Weber lupasi, että arvoista ei tingitä. Tämän lupauksen lunastaminen voi tulla kalliiksi. Komission puheenjohtajuus saattaa jäädä haaveeksi.
Hyvä kampanja – väärät vaalit
Alexander Stubb kärsi kärkiehdokasvaalissa odotettua suuremman tappion, mutta kampanjointi ei silti valunut hukkaan. Ei henkilökohtaisesti eikä Suomen kannalta.
Stubb on vahva tekijä, kun EU:n kärkipaikkoja jaetaan toukokuun EU-vaalien jälkeen. Hänen osaamistaan ei kiistä kukaan. Poliittista pelisilmää sitä vastoin ei kaikissa Helsingin kokouksen käytäväpuheissa kiitelty varauksettomasti.
Stubb itse käytti kampanjansa aikana jalkapallovertausta kisatessaan saksalaista Weberiä vastaan. Hänen mukaansa kentällä pelattiin jalkapalloa, jossa Suomi ei pärjää Saksalle. Stubbin kannalta jääkiekko olisi ollut parempi vaihtoehto.
Ehkä on kuitenkin parempi sanoa, että hyvä mies oli hyvällä kampanjalla mukana väärässä vaalissa. Jalkapallo-ottelua yritettiin voittaa luistimet jalassa.