Hallituksen budjettiriihi alkaa tänään klo 13. Terveisiä ministereille sinne Kesärantaan: työttömyydelle on tehtävä nyt jotakin, riihestä ette kehtaa tulla ulos kahta kättä heilutellen, neuvottomina, avuttomina.
Koko loppukesä on käyty keskustelua, millä Suomen kammottavat työttömyysnumerot saataisiin paremmalle tolalle.
Hallituksen virallinen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja luoda 110 000 uutta työpaikkaa.
Tavoite on kaukana kuin se maa jossa turkinpippurit kasvavat.
Turha tätä on viisaalle hallitukselle kertoa - tietävät sen taatusti itsekin - mutta tilanne on kestämätön.
Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli heinäkuussa 214 000, työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 378 400. Tutkijoiden mukaan oikea luku on noin 500 000, joka muuten vastaa Suomen armeijan päälukua jatkosodan vuosina.
Kaikkein hirvittävin ongelma on pitkäaikaistyöttömien määrä, joka on paisunut jo liki 130 000:een. Surullisinta on, että pitkäaikaistyöttömyys ei kohdistu vain ikääntyviin työnhakijoihin, vaan yhä enemmän kolmikymppisiin, jotka menettävät tätä kyytiä otteensa normaalista työelämästä kokonaan.
Työttömyysmenot ovat noin 6 miljardia, mikä on yli 10 prosenttia budjetin loppusummasta. Turha sanoakaan, että kulu katetaan lisävelalla, jonka entinen talouspuolue kokoomus saa valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) johdatuksella nousemaan 111 miljardiin, uuteen Suomen ennätykseen.
TEM:n virkamiehet ovat tehneet kynäharjoituksia keinoista, joilla työttömyyttä saisi alemmaksi. Esillä on on ollut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus tai sen käyttäminen aktiiviseen palkkatukeen jne.
Mutta.
Ennuste on kovin huono. Kiky-sopimuksen muste on vasta kuivumassa ja kuntavaalit painavat päälle, joten pelättävissä on, että hallitus ottaa työttömyyden suhteen ns. strutsi-menetelmän, jossa pää työnnetään maahan/pensaaseen ja toivotaan, että painajainen menee ohi itsekseen.
Kahden viikon aikana myös työmarkkinajärjestöt ovat käyneet pelottelemassa hallitusta, joten hallituksen rohkeuden varaan ei kannata paljon laskea.
Mainittakoon, että kyseessä on laajapohjainen enemmistöhallitus.
Kun työttömyyskulujen päälle lasketaan vielä asumistukiautomaatit, jotka nielaisevat noin 2 miljardia budjetista vuosittain, alkaa ymmärtää, että tätä kyytiä Suomi on vakaalla tiellä kohti konkurssia.
Oppositiolle ei luonnollisesti mikään kelpaa, mutta jämäkkä enemmistöhallitus voisi haistaa huilut näiden villeniinistöjen 360 astetta kattavalle torjunta- ja sulkutulelle - varsinkin, jos Perusuomalaisten kannatus olisi pysynyt edes Vasemmistoliiton yläpuolella.
Mutta.
Juha Sipilä (kesk.), kun olet kerran pääministeriksi alkanut, keksi jotakin!
Tulos tai ulos, niinhän se meni?