Lisäeläkekohu lisää sopimusneuvotteluihin odotuksia korotuksista – tästä Finnair-kohussa on kyse

Lintilä arvostelee Heliövaaraa 2:16

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET – STT

    Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon lisäeläkekohu voi tuoda pippurisen mausteen syksyn työmarkkinakierrokselle. Ilmailualan Unioni IAU:n puheenjohtajan Juhani Haapasaaren mukaan toimitusjohtajan lisäeläkeperustelut kertovat siitä, että yhtiöllä taitaa mennä ihan hyvin.

    Mitä tapahtui?

    Finnairin hallituksen palkitsemisvaliokunta alkoi valmistella ehdotusta toimitusjohtajan kokonaiskompensaation tarkistamiseksi 7.3.2016. Taustalla käytettiin yhtiön teettämää pörssiyhtiöiden kompensaatiovertailua. Yhtiö katsoi, että lisäeläke oli sopivin ratkaisu, sillä palkkioelementissä ero vertailuryhmään oli suurin.

    • Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Itävuori ilmoitti omistajaohjausosastolle eli osaston johtajalle Eero Heliövaaralle, että yhtiö ehdottaa lisäeläkettä. Tapaaminen oli 17.3.2016. Asiasta ei kerrottu silloiselle omistajaohjauksesta vastanneelle pääministeri Juha Sipilälle (kesk.).
    • Finnairin hallitus hyväksyi yksimielisesti lisäeläkkeen kokouksessaan 21.6.2016.
    • Finnair julkisti päätöksen sivuillaan 9.8.2016.
    • Suomen Kuvalehti kirjoitti toimitusjohtajan lisäeläkkeestä 15.2.2017. 
    • Lisäeläkepäätös esiteltiin vielä Finnairin yhtiökokouksessa 16.3.2017.
    • Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta osana laajempaa palkitsemisia koskevaa artikkelia 2.8.2017, jonka jälkeen omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pyysi Finnairilta selvitystä asiasta.
    • Finnair antoi selvityksensä 7.8.2017. Yhtiö kertoi, ettei valtio esittänyt prosessin aikana eriävää mielipidettä. Samana iltana Lintilä, Heliövaara, Itävuori, Karvinen, pääministerin silloinen erityisavustaja Markus Lahtinen ja Lintilän erityisavustaja Markku Rajala kävivät puhelinneuvottelun asiasta. Lintilä kertoi, että selvityksissä on ristiriitaisuuksia. Pääministeri Sipilä kertoi julkisuuteen, ettei häntä informoitu lisäeläke-aikeista viime vuonna.
    • Ministeri Lintilä sanoo, että päätös lisäeläkkeestä oli väärä, Heliövaaran luottamus asian käsittelyn tiimoilta ei ole lisääntynyt ja että Finnairin hallituksen kokoonpanoa tarkastellaan seuraavassa yhtiökokouksessa. Asian käsittely jatkunee ensi viikolla.

    – Perusteethan olivat taloudelliset. Finnair on taloudellisesti pärjännyt hyvin ja viitattiin sekä toimitusjohtajan hyvään työhön että koko henkilöstön, Haapasaari sanoi.

    Hänen mukaansa merkit syksyn työehtosopimusneuvotteluihin ovat hyvät ja palkankorotusvaraa työntekijöille on. IAU ei ole linjannut tarkkoja palkankorotustavoitteita syksyn neuvotteluihin.

    – Selkeästihän tässä odotuksia on myös korotuksista ja muutenkin työehtojen kehittämisestä, Finnairin isoihin ammattiliittoihin kuuluvan IAU:n Haapasaari sanoi.

    "Ei näin saa tapahtua"

    Soppa lisäeläkekohussa sakeni tiistaina edelleen. Koko asian taustalla on valtion esittämä näkemys, ettei lisäeläkkeitä käytettäisi palkitsemiseen. Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi STT:lle, ettei omistajaohjausosaston johtajan Eero Heliövaaran toiminta Finnairin lisäeläke-asiassa lisää luottamusta.

    Lintilän mukaan Heliövaara sanoi kokeneensa, ettei Finnairin toimitusjohtajan mahdollisesta lisäeläkkeestä tarvinnut kertoa eteenpäin. Heliövaara kävi keskustelua palkitsemisvaihtoehdoista Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuoren kanssa maaliskuussa 2016. Lintilän mukaan lisäeläke oli tuolloin noussut ilmeisimmäksi vaihtoehdoksi.

    Lintilän mielestä silloin omistajaohjauksesta vastannutta pääministeri Juha Sipilää (kesk.) olisi ehdottomasti pitänyt informoida, sillä valtion kielteinen kanta lisäeläkkeisiin oli tiedossa.

    – Ei näin saa tapahtua. Totta kai kaikilla oli tiedossa asian herkkyys ja tiedossa oli myös hyvin selkeästi, että valtion kanta lisäeläkkeisiin on kielteinen, Lintilä sanoi.

    "Tiesivät kielteisestä kannasta"

    Lintilä kävi lisäeläkeasiasta puhelinkeskustelun maanantaina kello 17 muun muassa Heliövaaran ja Itävuoren kanssa.

    – Puhelussa he (Heliövaara ja Itävuori) myönsivät selkeästi tienneessä, että valtion tahtotila on kielteinen lisäeläkkeitä ajatellen.

    Heliövaaran pesti osaston johdossa on määräaikainen ja se on päättymässä vuoden lopulla. Lintilä ei ota kantaa siihen, onko Heliövaaralla mahdollisuuksia jatkaa. Luottamuksesta Lintilä tyytyy toteamaan, että hän aikoo keskustella asiasta Heliövaaran kanssa.

    Finnairin hallituksen kokoonpano saattaa muuttua

    Lintilän mukaan valtio ei voi tässä vaiheessa puuttua Vauramolle myönnettyyn lisäeläkkeeseen.

    – Valtio suurimpana osakkeenomistajana ei pysty irtisanomaan yksipuolisesti sopimusta. Seuraava ajankohta puuttua asiaan jollain tavalla on seuraava Finnairin yhtiökokous. Valtio arvioi ratkaisut, joita yhtiökokous tekee, esimerkiksi nimitykset hallituksen suhteen.

    Eli hallituksen kokoonpanoa saatetaan muuttaa?

    – Kyllä.

    Lintilän kommentti itsenäisen pörssiyhtiön hallituksesta on suoruudessaan ministerin suusta poikkeuksellinen.

    Omistajaohjauksen Heliövaaraa tai Finnairin hallituksen puheenjohtaja Jouko Karvinen eivät tiistaina alkuiltaan mennessä kommentoineet asiaa STT:lle. Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Itävuori ei halunnut kommentoida "keskeneräistä" asiaa STT:lle.  

    Valtio tekee omistajana paitsi voittoa myös politiikkaa

    Valtion omistajaohjaus on ollut kerta toisensa jälkeen kohujen polttopisteenä. Yleensä on ollut kyse siitä, että poliitiikka, kansalaisten oikeustaju ja yhtiöissä tehdyt päätökset ovat olleet jossakin määrin ristiriidassa. Kestoaiheena mielipahaa ja kohua aiheuttaneissa ratkaisuissa on johdon palkitseminen. Usein vieläpä sellaisissa tilanteissa, joissa vaaditaan työntekijöiltä palkkamalttia ja venymistä.

    Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun, Hankenin, taloustieteen professori Tom Berglund kertoo, että valtion rooli osakeyhtiön omistajana on vaikea. Osakkeenomistajien, myös valtion ja sitä kautta veronmaksajien etu on, että yhtiö tuottaa mahdollisimman paljon voittoa.

    – Kysymys on siitä, että palkkioita on joskus perusteltua nostaa, jotta kyvykkäät ihmiset eivät lähde muihin yrityksiin töihin, hän sanoo.

    Toisaalta valtio tekee omistajana myös politiikkaa ja antaa poliittisen viestin omistajaohjauksen kautta. Jos muilta leikataan, miksi johtoa olisi syytä palkita.

    – Koko asetelma on vaikea ja se, että valtio omistajana kontrolloi yrityksiä on haastavaa. Siinä mielessä uskon, että yhtiöiden kannalta valtion olisi syytä ottaa etäisyyttä kontrollointiin ja tehdä yrityksille selvät pelisäännöt, Berglund sanoo.

    Paatero: Valtion oltava kiinnostunut omaisuudestaan

    Omistajaohjausministerinä vuosina 2014–2015 toiminut Sirpa Paatero (sd.) on sitä mieltä, että johtoa voidaan palkita kohtuuden rajoissa siten, että oikeustaju ja yrityksen menestyminen ovat yhteensovitettavissa. Hänen mukaansa kohtuullinen raja on valtionyhtiöiden kohdalla tiukempi, sillä kyse on veronmaksajien rahoista.

    – Yhtiöihin liittyy veronmaksajilla monia muitakin kuin taloudellisia intressejä. Esimerkiksi Postin osalta kansalaisia kiinnostaa postipalvelun toimivuus ja Finnairissa se, että se palvelee kansalaisia lentoliikenteessä.

    Koska omistuksia on paljon, tiedon kulku vaatii Paateron mukaan ministeriltä ja ministerin alaisilta paljon työtä. Esimerkiksi nyt Finnairin tapauksessa tieto ei ole kulkenut omistajaohjausyksiköstä ministerille asti.

    – Aikaisemmin valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa on säännöllisemmin ollut mukana valtion edustaja. Sellainen olisi hänen mukaansa hyvä olla esimerkiksi sellaisissa yhtiöissä, jotka ovat strategisesti merkittäviä esimerkiksi huoltovarmuudelle.

    – Valtion on oltava kiinnostunut omistajana omistavansa yhtiön asioista, Paatero sanoo. 


    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •