Renault’n päätökseen palkata Fernando Alonso sisältyy paitsi mahdollisuuksia myös uhkakuvia, jotka saavat toeutuessaan kipinät sinkoilemaan, kirjoittaa MTV Urheilun Mikko Hyytiä.
MAINOS
Koko F1-kausi C Morella!
Steiermarkin GP Itävallassa suorana 10.-12.7.
Pe: 1. harjoitukset klo 11.55, 2. harjoitukset klo 15.55
La: 3. harjoitukset klo 12.55, aika-ajot klo 15.55, ennakkotunnelmat klo 15.00
Su: Steiermarkin GP klo 16.05, ennakkotunnelmat klo 15.00Kaikki suorat ajolähetykset C More Maxilla ja cmore.fi -suoratoistopalvelussa
Fernando Alonson paluu F1-radoille varmistui keskiviikkona, kun Renault tiedotti tehneensä kaksinkertaisen maailmanmestarin kanssa sopimuksen, joka kattaa kaudet 2021–2022. Alonso korvaa Renault’lla Daniel Ricciardon, joka siirtyy kauden 2020 päätteeksi McLarenille.
Huhumylly Alonson Renault-sopimuksesta on jauhanut jo pitkään, ja huhut vain voimistuivat tiistaina, kun eri F1-mediat kertoivat omiin tietolähteisiinsä perustuen nyt julkaistusta sopimuksesta.
LUE MYÖS: F1-toimittaja virittelee todellista uutispommia – lupaa ”suurempaa sensaatiota” kuin Alonson Renault-sopimus
Viimeisen vuorokauden aikana on nostettu esiin epäilyksiä, onko kolmen viikon kuluttua 39 vuotta täyttävä Alonso strategisesti oikea valinta Renault’lle, jolla löytyy omasta junioriohjelmastaan 20 vuotta nuoremmat F2-lupaukset Guanyu Zhou ja Christian Lundgaard.
Pitkällä tähtäimellä Zhou ja Lungaard olisivat ehdottomasti Alonsoa parempia valintoja, mutta satoja miljoonia euroja F1-projektiinsa tuhlanneella Renault’lla ei kaikkien epäonnistumistensa jälkeen ole oikein varaa ajatella pitkällä tähtäimellä.
Urheilullisesti Alonso on taatusti ainakin ensi kaudella F2-nuorukaisia parempi valinta, mutta vaikka hän onkin tunnettu siitä, että pystyy repimään autosta kuin autosta irti sen suorituskykyä parempia tuloksia, tuskin hänkään kania onnistuu vetämään hatustaan – etenkään, kun autojen kehitystyötä on rajattu tämän ja ensi kauden aikana.
Jos taas ajatellaan kautta 2022, kun käyttöön otetaan uuden sukupolven F1-autot, Alonsolla on sen kehitystyöhön huomattavasti enemmän annettavaa kuin Zhoulla tai Lungaardilla. Itse asiassa vuosi 2022 oli Alonson mukaan suurin syy hänen paluulleen: hän uskoo Renault'n olevan silloin sarjan kärjessä.
LUE MYÖS: David Coulthard hämmästelee Ferrarin valintaa – "Olisi potkinut tallia persuuksille"
Renault'n kannalta Alonsoa voi pitää ennen muuta valintana, joka nostaa tallin profiilia ja näkyvyyttä sekä ylläpitää sen F1-projektin uskottavuutta. Ja vaikka se tuskin oli minkäänlainen valintaperuste, ei siitä nyt ainakaan haittaa ole, että Alonso on voittanut molemmat MM-tittelinsä juuri Renault’lla.
Renault yritti nostaa profiiliaan jo kaksi vuotta sitten solmimalla sopimuksen Ricciardon kanssa, joka oli kesällä 2018 varikon halutuimpia kuljettajia. Sopimus yllätti kaikki, ja vaikka Ricciardo paksun tilipussin rohkaisemana aidosti uskoi toisin, hän kyllästyi Renault'n heikkoihin tuloksiin kahdessa vuodessa.
Siinä missä Ricciardo on vaikeillakin hetkillä hyväntuulinen ja aurinkoinen, alati hymyilevä ja vitsaileva ilopilleri, Alonso ei osaa kätkeä turhautumistaan aivan samalla tavalla. Kaikki tietävät hänen polttaneen sillat niin McLarenin, Hondan kuin Ferrarinkin kanssa.
Renault’n viime vuosien taaperruksen johdosta sopii odottaa, että turhautumista on luvassa nytkin, ja tästä johtuen on erittäin mielenkiintoista nähdä, minkälaisen suhteen erittäin omanarvointuntoinen espanjalainen onnistuu luomaan tallipäällikkö Cyril Abiteboulin kanssa.
Tallin ranskalaispomolla ei toistaiseksi ole hänen uskottavuuttaan Alonson silmissä vahvistavia meriittejä, ja kun ikääkin on vain neljä vuotta Alonsoa enemmän, iän ja kokemuksen tuoman arvostuksen kanssa taitaa myös olla vähän niin ja näin.
Kaikkein mielenkiintoisimman – ja samalla räjähdysaltteimman – Abiteboulin ja Alonson suhteesta tekee kuitenkin se, että he ovat luonteeltaan hyvin samanlaisia: kumpikaan ei ole kovin hyvä pyytelemään anteeksi, varsinkaan omia virheitään.
Jos tai kun tällainen kaksikko ottaa yhteen, jälki tuskin on kovinkaan kaunista.
