Ottakaa mukaan neljä paitaa. Näin huhuillaan Brysselin vuosien 2017-2027 tänään alkavan budjettikokouksen kestosta Brysselissä.
Ja heti alkuun lukuja: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esittää budjetin kooksi 1,074 prosenttia EU:n bkt:sta. Kymmenyksilläkin on väliä, sillä jaettava raha on lähes 1 100 miljardia.
EU-johtajien ensimmäinen budjettiin keskittyvä kokous alkaa tänään iltapäivällä, mutta paita-arsenaalille ei liene tarvetta, sillä Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia odottaa viikonloppuna maatalousnäyttely Pariisissa. Maatalous ja maanviljelijät ovat ranskalaisen identiteetin ja kulttuurin ydinmehua.
Maatalous onkin yksi suurista kiistanaiheista – joita riittää erinomaisen paljon.
Ranska ei halua leikata budjetin (slangilla monivuotinen rahoituskehys MFF) maatalousrahoja, kuten nyt on suunnitteilla.
Eikä halua Suomikaan, joka pelkää kymmenien miljoonien eurojen tukimenetyksiä vuosittain. Tuilla Suomi myös sanoo kehittävänsä maatalouttaan hiilineutraalimpaan suuntaan. Uudesta budjetista kun ainakin 25 prosenttia aiotaan ohjata ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Maatalous on talismaani myös lukuisille itäisen ja eteläisen Euroopan jäsenmaille. He pitävät myös kynsin hampain kiinni pienemmiksi esitetyistä aluetuista, joita EU:n köyhemmät alueet saavat.
Maatalous- ja aluetuet vievät leijonanosan bujdetista
Maatalous ja alueelliset tuet ovat budjetista yhä karkeasti kaksi kolmasosaa, ja nuo itä-etelä-maat tuppaavat saamaan Brysselistä enemmän rahaa kuin sinne lähettävät.