Ottakaa mukaan neljä paitaa. Näin huhuillaan Brysselin vuosien 2017-2027 tänään alkavan budjettikokouksen kestosta Brysselissä.
Ja heti alkuun lukuja: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esittää budjetin kooksi 1,074 prosenttia EU:n bkt:sta. Kymmenyksilläkin on väliä, sillä jaettava raha on lähes 1 100 miljardia.
EU-johtajien ensimmäinen budjettiin keskittyvä kokous alkaa tänään iltapäivällä, mutta paita-arsenaalille ei liene tarvetta, sillä Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia odottaa viikonloppuna maatalousnäyttely Pariisissa. Maatalous ja maanviljelijät ovat ranskalaisen identiteetin ja kulttuurin ydinmehua.
Maatalous onkin yksi suurista kiistanaiheista – joita riittää erinomaisen paljon.
Ranska ei halua leikata budjetin (slangilla monivuotinen rahoituskehys MFF) maatalousrahoja, kuten nyt on suunnitteilla.
Eikä halua Suomikaan, joka pelkää kymmenien miljoonien eurojen tukimenetyksiä vuosittain. Tuilla Suomi myös sanoo kehittävänsä maatalouttaan hiilineutraalimpaan suuntaan. Uudesta budjetista kun ainakin 25 prosenttia aiotaan ohjata ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Maatalous on talismaani myös lukuisille itäisen ja eteläisen Euroopan jäsenmaille. He pitävät myös kynsin hampain kiinni pienemmiksi esitetyistä aluetuista, joita EU:n köyhemmät alueet saavat.
Maatalous- ja aluetuet vievät leijonanosan bujdetista
Maatalous ja alueelliset tuet ovat budjetista yhä karkeasti kaksi kolmasosaa, ja nuo itä-etelä-maat tuppaavat saamaan Brysselistä enemmän rahaa kuin sinne lähettävät.
Toisin ovat pohjoisen tiukan kukkaronnyörin maat Hollannista, Tanskaan, Ruotsiin ja Itävaltaan – jotka muuten saavat sovittuja maksupalautuksia, kuten Britannia oli onnistunut itselleen aikoinaan neuvottelemaan.
Suomi haluaisi budjetiksi 1,06 prosenttia, mutta esimerkiksi alankomaalaiset ovat yhden prosentin porukkaa. Saksakaan ei halua enää avata raha-arkkuaan nykyistä enempää.
Pohjoiset maat haluava katsoa tulevaisuuteen, kuten innovaatioihin, tutkimukseen, teknologiaan, turvallisuuteen, sisämarkkinoiden toimintaan, koulutukseen ja maahanmuuttoon. Suomikin kuuluu tähän porukkaan, maatalous pois lukien mutta oikeusvaltioidean sitominen rahanjakoon mukaan laskien.
Idän ja etelän maille nämä puheet kuulostavat pohjoisen etujen ajamiselta, ilmastovaatimuksia myöten.
Kiina ja USA painavat päälle
Toisaalta, muu maailma ei odota.
Kiina ja Donald Trumpin Yhdysvallat painavat päälle, ja heille kelpaa globaali EU nyt, rahaa jakava mutta näkymätön jättiläisen mahdollisuus. Tätäkin roolia on pohjoisella halua muuttaa, ja tässä Ranska halajaa hypätä EU-rattiin.
Puola, Italia, Tshekki, Unkari, Kreikka ja kumppanit tuskin tulevat tänne Brysseliin talikot kädessä, eivätkä Pohjanmeren seudun maat lasermiekat ojossa, mutta erot ovat riittävän syvät juoksuhaudoiksi.
Sanotaan, että hyvä kompromissi on sellainen, johon kaikki ovat tyytymättömiä (kuulostaa muuten ihan erään 5,6 miljoonaisen pohjoisen kansan ohjenuoralta).
Budjetissa 200 miljardin euron vaje
Ja jos/kun talikot ja lasermiekat on vuoden 2020 kuluessa taottu auroiksi, Euroopan parlamentti muistuttaa, että sekin on olemassa.
Budjetti tarvitsee parlamentin hyväksynnän, ja parlamentti viimeksi puhemiehensä David Sassolin suulla rykäisi, että nykyinen budjettiehdotus on yli 200 miljardia liian pieni.
Jos ei tässä kokouksessa tule isoa paitapyykkiä, niitä silti kannattaa silittää myöhempiä istuntoja varten.