Suomen heinäkuussa alkanut kausi EU:n puheenjohtajamaana lähestyy loppuaan, nyt eletään jo viimeistä neljännestä. Mutta miten Suomi on tehtävässä onnistunut? Hyvin, mutta tärkein testi on yhä edessä, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Janne Puumalainen.
Rinteen hallituksen ministereille asetelma ei varmasti ollut helppo. Virkavala oli juuri ehditty vannoa ja omaan hallinnonalaan perehtyminen aloitettu, kun piti jo hypätä EU:n ministerineuvoston puheenjohtajan saappaisiin.
Tästä on kuitenkin selvitty mallikkaasti. Vaihtuvan puheenjohtajamaan tehtävien ytimessä on kokousten johtaminen ja asioiden eteenpäin vieminen, mikä on onnistunut suomalaiseen tapaan pragmaattisesti ja tehokkaasti – niin ministereiltä kuin virkamiehiltäkin.
Hattua voi nostaa etenkin eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle (sd.), joka on hoitanut tyylillä näkyvän roolinsa neuvostossa. Pääministeri Antti Rinteelle (sd.) voi antaa pienen miinuksen hänen suustaan päässeistä brexit-sammakoista. Ne ovat välillä ihmetyttäneet kansainvälisestikin, kun on mietitty, kuuluuko suu EU-puheenjohtajalle vai Suomen pääministerille.
Pääministeri Rinne kommentoi kohahduttavia brexit-lausuntojaan – kyse omasta, ei EU:n näkemyksestä: "Tämä ei ole mikään takaraja juridisessa mielessä"
Mutta tuskinpa tästä kuriositeetista jää Suomen uskottavuudelle mitään sen kummempaa haittaa.
Brexit ja uusi komissio vallanneet palstatilan
Rinteen brexit-lausunnot ovat nousseet näkyvästi esille varmasti siitäkin syystä, että aihe on hallinnut EU-keskustelua viime aikoina. Toinen iso teema on ollut valtapeli uuden komission nimittämisessä.
Kitkaa on nähty niin EU-instituutioiden kuin jäsenmaidenkin välillä. Nämä eivät kuitenkaan kuulu EU-puheenjohtajamaalle ja sikäli Suomi on saanut huseerata sivummalla rauhassa. Palstatilaa on tosin riittänyt vähemmän.
Tällä hetkellä koko unionille, ja samalla myös puheenjohtajamaalle, tuottaa harmaita hiuksia EU:n monivuotinen rahoituskehys eli budjetti vuosille 2021-2027. Jäsenmaat ovat hajaantuneet erilaisiin leireihin siinä, miten nettomaksaja Britannian lähdön jättämä lovi budjetissa. Keskusteluissa kiistellään prosentin desimaaleista, joka voi tuntua pieneltä. Mutta kun tuo desimaali lasketaan BKT:sta, puhutaan EU-tasolla kymmenistä, ellei jopa sadoista miljardeista euroista.
Rinne kertoi eilen Brysselissä, että Suomi jättää tavoitteensa mukaisesti budjettiehdotuksen joulukuun huippukokoukselle. Sellaisenaan sen periaatteita ei varmastikaan hyväksytä ja neuvottelut jatkuvat pitkälle ensi vuoteen. Ei varmaankaan ihan hallituksen toivoma lopputulos, mutta täysin odotettua.
Miten käy oikeusvaltioperiaatteen?
Budjettiin liittyy myös tavoite oikeusvaltioperiaatteen puolustamisesta. Sen liittäminen EU-tukiin on alun perin komission esitys, mutta Suomikin on ottanut sen vahvasti agendalleen.
– Minun on vaikea suomalaisille perustella sitä, miksi me maksamme nettojäsenmaksajana maksuja maille, joissa kansalaisten perusoikeuksia loukataan., Rinne lausui kesällä ja on toistanut samaa viestiä myöhemminkin.
Rinteen mukaan tämä mekanismi on budjettiehdotuksessa ja sille on jäsenmaiden tuki. Tulevissa budjettineuvotteluissa selviää, onko tukea todella ja onko mekanismi riittävän järeä oikeasti estämään oikeusvaltiokehityksestä kritisoitujen maiden toimintaa.
Uskon vasta, kun näen, että Viktor Orbán hyväksyisi mitään, mikä voisi suitsia Viktor Orbánin politiikkaa kotimaassaan. Muuten Rinne saa alkaa keksiä perusteluita.
Taistelu tuulimyllyjen puolella
Hallitus nosti Suomen puheenjohtajuuskauden kärkitavoitteeksi EU:n globaalin ilmastojohtajuuden. Ja syystä: parhaiten Suomi voi vaikuttaa ilmastoon juuri EU-tasolla.
– Ilmastonmuutoksen torjunnassa, ”kyllä mutta” -politiikan aika on ohi, Rinne julisti kesäkuussa esitellessään eduskunnalle puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.
Konkreettisia tavoitteita ei kerrottu ohjelmaa julkistettaessa, mutta puheissa on toistunut tavoite EU:n hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite onkin yksi keskeisistä tekijöistä, kun arvioidaan Suomen kauden onnistumista. Ykköstavoite on ykköstavoite, vaikka asian miten kääntäisi.
Hiilestä pitkälti riippuvaiset itäisen Keski-Euroopan maat ovat olleet huolissaan tavoitteen vaikutuksista talouteensa. Rinne onkin kiertänyt ahkerasti vakuuttamassa, että siirtymä hiilestä kompensoidaan niille. Ja eilen Rinne vakuutti uskovansa, että joulukuun huippukokous hyväksyy lopulta ilmastotavoitteen.
Brysselissä vieraillut Antti Rinne uskoo ilmastosopuun vielä Suomen EU-puheenjohtajakaudella: "Sopimus on saavutettavissa joulukuun kokouksen yhteydessä"
Huippukokouksessa siis nähdään, onko Rinne onnistunut kääntämään näiden maiden päät. Muuten Suomen ykköstavoite puheenjohtajana voi jäädä taisteluksi tuulimyllyjä vastaan. Tai oikeastaanhan tässä ollaan niiden puolella, hiilivoimaloita vastaan.