Brysselissä vieraillut Antti Rinne uskoo ilmastosopuun vielä Suomen EU-puheenjohtajakaudella: "Sopimus on saavutettavissa joulukuun kokouksen yhteydessä"

– On joitakin jäsenmaita, joilla on epäilyksiä sen suhteen, mitä heidän taloutensa tulee kokemaan, jos sitoutuvat tuohon tavoitteeseen, Rinne kertoo.

Hän vieraili Brysselissä Suomen puheenjohtajakauden kääntyessä kohti loppusuoraa. Vuodenvaihteessa ohjat ottaa Kroatia.

Lue lisää: Tyynenvaltameren merinisäkkäät vaarassa – tappava tauti leviää yhä etelämmäksi ilmastonmuutoksen myötä

Tapaamislistalla olivat komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston johtoon asettuva Charles Michel ja Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilainen (sd.).

Rinne tapasi myös komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin, joka jatkaa varapuheenjohtajana.

Hallitus harkitsee vielä budjettiehdotuksensa kokoluokkaa

Joulukuun huippukokouksessa on tarkoitus keskustella myös Suomen jättämästä budjettiehdotelmasta eli "neuvottelulaatikosta". Kyse on tulevan seitsemän vuoden budjetista alkaen vuodesta 2021.

Suomi on aiemmin ehdottanut kokoluokaksi 1,03–1,08 prosenttia EU:n bruttokansantulosta, mikä on herättänyt arvostelua. Lähiaikoina hallitus päättää Rinteen mukaan tästä haarukasta lopullisen kokoluokan, jota se esittää muille jäsenmaille.

Tiukimmat jäsenmaat haluavat budjetin kooksi tasan 1,0 prosenttia ja parlamentti kunnianhimoisimpana 1,3 prosenttia. Komission mukaan budjetin pitäminen ennallaan Ison-Britannian lähdöstä huolimatta tarkoittaisi 1,16 prosenttia.

– Ihan varmasti negoboksin julkistamisen jälkeen tulee kritiikkiä joka suunnasta. Uskon, että tarvitaan neuvotteluita paljonkin ennen kuin budjetti on valmis, Rinne sanoi.

Lue lisää: Tuore raportti: Ilmastonmuutos on elinikäinen terveysriski lapsille – tutkijat pelkäävät sen uhkaavan kokonaisen sukupolven terveyttä

Hänen mukaansa Suomi on pääsemässä siihen tavoitteeseen, jonka itselleen asetti: ensimmäiset numerot saadaan paperille ja jäsenmaiden harkittaviksi.

Neuvottelulaatikkoon tulee hänen mukaansa myös paljon keskustelua herättänyt kohta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta.

– Tämän hetken arviot ovat kohtalaisen yhteneväiset. Kaikki valtiot ovat mukana tässä ajattelussa, että monivuotinen rahoituskehys voi olla kytkettynä oikeusvaltioperiaatteeseen. Se on erinomainen asia, Rinne sanoi.

Uusi komissio saattaa aloittaa vihdoin joulukuussa

Heinäkuussa alkanutta Suomen kautta on leimannut hiljaiselo, joka on johtunut vaalikausien taitteesta.

Kautta on vesittänyt se, että komissio ei päässyt aloittamaan aikataulussa marraskuun alussa, vaan aloitus viipyy ainakin joulukuun alkuun.

Rinteen mukaan on toiveikkuutta siitä, että aloitus olisi joulukuun alussa. Arvio vahvistui maanantaina, kun vihoviimeinen, Unkarin ehdokas Oliver Varhelyi sai hyväksynnän EU-parlamentissa.

EU-parlamentti äänestää näillä näkymin komission luottamuksesta ensi viikolla, kunhan jäsenmaat hyväksyvät sen, ettei Britannialla ole omaa komissaaria.

Lue myös: Ilmaston lämpeneminen haittaa hengitysterveyttä – riskeihin voi kuitenkin varautua

Transitiovaihe on tarkoittanut sitä, että ministerikokouksissa on ollut enemmän aikaa yleisemmille keskusteluille. Suomi on vetänyt niitä esimerkiksi hyvinvointitaloudesta sekä koulutuksen merkityksestä taloudelle.

Suomalaisvirkamiesten vetämissä lainsäädäntöneuvotteluissa on sen sijaan riittänyt töitä. Lainsäädäntöhankkeita on ollut rajallisesti, mutta ne ovat olleet normaalia vaikeampia.

Jäljellä ovat tässä kohtaa vaalikautta vain ne lait, joita edelliset puheenjohtajamaat eivät ole saaneet vietyä loppuun.

Yksi vaikeimmista on liikkuvuuspaketti, jonka tarkoituksena on varmistaa rekkakuljetusten pelisäännöt ja kuljettajien inhimilliset työolot.