Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan Suomen hallituksen ja EU:n brexit-linja ei ole millään tavoin muuttunut hänen Pariisin-vierailunsa jälkeen.
Rinteen lausunnot Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tapaamisen jälkeen ovat herättäneet hämmennystä Suomessa ja muualla Euroopassa.
Rinne sanoi Macronin tavattuaan, että Britannialla on syyskuun loppuun asti aikaa antaa kirjalliset ehdotuksensa siitä, miten maa aikoo välttää hallitsemattoman eron EU:sta.
Rinteen mukaan kyse ei ollut oikeudellisesti sitovasta takarajasta vaan tarkoituksena oli luoda painetta brittihallituksen suuntaan. Rinne korostaa STT:n haastattelussa, että Britannian ehdotusten oikeudellinen arviointi vie aikaa. Britannian on määrä erota EU:sta lokakuun lopussa, ellei toisin sovita.
– On iso huoli siitä, että Britannia tulee viime hetkellä jättämään jonkinlaisen kirjallisen esityksen, jota sitten joudutaan oikeudellisesti arvioimaan kiireessä ja aikataulupaineessa. Sen takia Suomen pääministeri ja Ranskan presidentti ovat esittäneet toiveen, edellytyksen ja vaatimuksen, että Britannia esittäisi mahdollisimman nopeasti – syyskuun loppuun mennessä – kirjallisesti näitä omia esityksiään erosopimuksen muuttamiseksi.
Lue myös: Puhuiko Rinne ohi suunsa keskiviikkona? Kokoomuslaiset vaativat selitystä brexit-puheille: "Rinteen harkitsemattomat lausunnot vaikuttavat Suomen uskottavuuteen EU:ssa"
Suuren valiokunnan vaatimaan selvitykseen ei ole tarvetta
Lauantaina eduskunnan suuren valiokunnan kokoomusjäsenet vaativat Rinteeltä selvitystä tämän brexit-puheista. Kokoomusedustajien mukaan Rinteen lausunnoista on jäänyt epäselväksi, onko hallituksen brexit-linja muuttunut ja onko Rinne tehnyt Pariisissa omaehtoisesti uusia linjanvetoja.
Pääministerin mukaan selvitykseen ei ole tarvetta, koska hallituksen kanta on ennallaan. Jos linja olisi muuttunut, siitä olisi hänen mukaansa informoitu eduskuntaa asianmukaisesti ja pyydetty tähän eduskunnan mandaattia.
Suomi ja EU lähtevät Rinteen mukaan edelleen siitä, että brexit pyritään toteuttamaan Britannian edellisen hallituksen kanssa neuvotellun erosopimuksen mukaan. Hallitsematon ero näyttää kuitenkin todennäköiseltä, sillä erosopimukselle ei ole Britanniassa riittävää tukea eikä maa ole tarjonnut konkreettisia esityksiä sen muuttamiseksi.
Lue myös: Asiantuntijat ruotivat pääministeri Rinteen brexit-puheita – oliko kyse sooloilusta vai toiko Rinne vain esille EU:n turhautumisen loputtomaan brexit-sekoiluun?
"Ranskan presidentillä tai Suomen pääministerillä ei ole mandaattia asettaa mitään takarajoja"
Rinne tähdentää, että aikatauluvaatimuksessa oli kyse hänen ja Ranskan presidentin näkemyksestä, ei EU:n yhteisestä kannanotosta.
– Tämä ei ole mikään takaraja juridisessa mielessä. Tämä syyskuun loppu on viitteellinen takaraja, jotta voidaan suorittaa oikeudellista arviointia. Vaikka Britannialta tulisi viimeisellä minuutilla esityksiä, tietenkin ne arvioidaan.
Miksi "viitteellisellä aikarajalla" sitten kannatti tulla julkisuuteen? Eikö se vain sekoita pakkaa entisestään ja heikennä EU-maiden uskottavuutta neuvotteluissa?
– Jos on vähänkin ymmärrystä Euroopan unionin toiminnasta, tietää sen, että Ranskan presidentillä tai Suomen pääministerillä ei ole kummallakaan mandaattia asettaa mitään takarajoja. Mandaatti on tällä hetkellä Eurooppa-neuvostolla ja toisaalta komission (pääneuvottelijalla Michel) Barnierilla. Nämä ovat ne paikat, joissa asioita viedään eteenpäin.
Rinteen lausunnot Pariisista herättivät laajaa huomiota myös muualla Euroopassa. EU-puheenjohtajamaana toimivan Suomen pääministerin lausunnoilla on erityistä painoa. EU:n neuvotteluasema brexit-prosessissa on ollut vahva, sillä linja on pysynyt varsin yhtenäisenä.
Eikö Suomen pitäisi EU-puheenjohtajamaana välttää tällaisia irtiottoja ja pikemminkin korostaa Eurooppa-neuvoston yhteistä linjaa?
– Tässä ei millään tavalla ole muutettu tai edes pyritty muuttamaan Eurooppa-neuvoston päätelmiä tai Barnierille annettua mandaattia. Siinä tiedotustilaisuudessa Pariisissa, jossa tätä käytiin läpi, totesin nimenomaan, että kaikki mandaatit ovat ennallaan, Rinne sanoo.
Juttua täydennetty ja otskointia muutettu 22.9. kello 16.30.