Kommentti: Avioeron ja lapsen huostaanoton ei pitäisi lieventää lasta pahoinpidelleen tuomiota

Kyse oli tapauksesta, jossa Helsingin käräjäoikeus punnitsi ehdollisen ja ehdottoman tuomion rajamailla. Miehelle aiheutuneet muut seuraukset olivat yhtenä syynä kääntämässä rangaistuksen ehdollisen puolelle.

Perulaistaustaisen miehen vaimo ja tytärpuoli saapuivat 2012 Suomeen. Lapsi oli tuolloin viisivuotias ja pahoinpitelyt jatkuivat kaksi ja puoli vuotta. Ne päättyivät, kun silloin 8-vuotias tyttö kertoi tapahtuneesta ystävänsä äidille ja hänet otettiin huostaan.

Lasta oli pahoinpidelty muun muassa vyöllä, olkikepillä ja sähköjohdolla. Häntä oli myös lyöty, potkittu ja revitty tukasta sekä viety vaatteet päällä kylmään suihkuun.

Myös vaimoa oli lyöty nyrkillä, heitetty sängylle, puristettu kaulasta, lyöty kengällä päähän ja lyöty sängystä irrotetulla laudalla.

Äiti kertoi oikeudessa tytön muuttuneen vilkkaasta, iloisesta ja reippaasta lapsesta surulliseksi tytöksi. Oikeudessa kuullun lääkärin mukaan lapselle aiheutui pahoinpitelyistä psyykkisiä oireita.

Mies tuomittiin joulun alla kymmenestä pahoinpitelystä, mutta ne sisälsivät useampia tekoja. Pahoinpitelyjen tarkka määrä ei selvinnyt.

Ehdollista vai ehdotonta?

Käräjäoikeus päätyi vuoden vankeusrangaistukseen, mutta pohti päätöksessä pitkään onko se ehdollinen vai ehdoton.

Käräjäoikeus totesi päätöksessään aivan oikein, että Perun ja Suomen mahdollisilla erilaisilla käsityksillä lasten ruumiillisesta kurituksesta ei ole merkitystä. Rangaistus on langetettava Suomen oikeusjärjestyksen mukaan.

Ehdollista puolsi se, että tekijä oli ensikertalainen.

Lähes poikkeuksetta ensimmäinen alle kahden vuoden vankeustuomio on ehdollinen.

Käräjäoikeus näki kuitenkin myös ehdottoman vankeusrangaistuksen mahdolliseksi, koska kyse oli lapsesta ja pahoinpitelyjä oli lukuisia. Oikeus piti tekoja vakavina.

Oikeus totesi kuitenkin, että toisaalta taas teoista oli kulunut 2-4,5 vuotta aikaa. Tänä aikana rangaistukset perheen sisäisestä väkivallasta ovat Suomessa koventuneet. Vammatkaan eivät lopulta oikeuden mielestä olleet erityisen vakavia.

Nämä yllä olevat ovat juuri sellaista pohdintaa, jota oikeuden pitääkin päätöksissään miettiä.

Harha-askel

Sen jälkeen käräjäoikeus otti kuitenkin pohdinnassaan harha-askeleen.

Oikeus totesi nimittäin, että ehdollista puolsivat myös miehelle aiheutuneet muut seuraukset. Oikeuden mukaan tällaisia seurauksia olivat perheen purkautuminen, aikuisten välinen ero ja pahoinpidellyn lapsen huostaanotto.

Näitä käytettiin siis lieventämisperusteina ja osaltaan ne käänsivät vaa’an ehdollisen puolelle.

Ainakin omaan oikeustajuuni nämä sopivat huonosti. Kyse on seurauksista, jotka mies itse kaksi ja puoli vuotta jatkuneilla tahallisilla omilla teoillaan aiheutti.

Korkein oikeus on rangaistuskäytännössään katsonut, että rikoksesta johtuvat tai tuomiosta aiheutuvat ennakoitavissa olevat kiusallisetkaan seuraamukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen.

Avioero ja lapsen huostaanotto ovat tällaisessa tapauksessa täysin ennakoitavissa.