Kommentti: Helsingin keskustassa on helmi, jota uhkaa häpeällinen kohtalo – miksi kulttuuriministeri Terho ei sano mitään?

Talon remonttia on lykätty vuosikausia. Enää se ei kelpaa Helsingillekään, jonka maille Aleksanteri II erehtyi pytinkinsä pystyttämään.

Eikö kulttuurin tukeminen olekaan valtion asia?

Taloa hallinnoi valtion perustama liikelaitos Senaattikiinteistöt. Tämän laitoksen tehtävä on omistaa ja realisoida valtion kiinteistömassaa.

Senaattikiinteistöjen mukaan Aleksanterin teatterin nykyinen toiminta ”ei ole valtion ydintoimintaa”. Teatteri on nykyään vuokralaisena toimivan yhdistyksen pyörittämä vilkas kulttuurikeskus, jonka näyttämön kuka tahansa kulttuurin taitaja voi vuokrata performanssejaan varten. Lähes jokainen ilta on varattu.

Valtion tehtävä ei ole tehdä kulttuuria, mutta tehtävä on tarjota tiloja ja näyttämöitä. Nykyinen kulttuuriministeri Sampo Terho on liputtanut erityisesti vapaiden ryhmien toiminnan puolesta, koska ”kaikki kulttuuri ei voi olla valtion tukemaa”.

Useille pienille teattereille, tanssiryhmille tai muusikoille Aleksanterin teatterin näyttämö ja 450 paikan katsomo on henkireikä päästä esiintymään.

Valtio, opetus -ja kulttuuriministeriö (OPM) myöntää toki vuosittain vuokratukea teatteriyhdistykselle, kustannus on huomattavasti pienempi kuin jos taloa pyöritettäisiin kunnan tai valtion kulttuurilaitoksena.

Nykyinen kulttuuriministeri ei sano mitään

Aleksanterin teatteri on ollut kaupan jo aiemminkin. Senaattikiinteistöt löysi sille 12 vuotta sitten venäläisen ostajan. MTV Uutiset paljasti tuolloin myyntihankkeen, silloinen kulttuuriministeri Tanja Karpela pillastui suunnitelmasta, josta hän ei tiennyt mitään ennen MTV:n uutista. Karpela torjui kaupan.

Edellisen hallituksen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki liputti peruskorjauksen puolesta, hinnaksi räknättiin likipitäen 40 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto lähti hallituksesta.

Nykyinen kulttuuriministeri Terho ei torju myyntiajatusta, mutta ei siihen patistelekaan. Ei siis ota kantaa. Näkemyksellistä?

OPM on neuvotellut, josko pääkaupunki ottaisi talon haltuunsa ja remontoisi sen. Ei kiinnosta. Rahaakaan ei kuulemma nyt ole. OPM:stä kerrotaan MTV Uutisille, että tällainen asenne sapettaa.

Jos Helsinki huolehtisi talosta, se voisi anoa EU-tukea entisöintiin. Tällä tavoin saatiin Baltian ränsistyneet pääkaupungit kukoistamaan. Valtiot eivät tätä tukea saa.

Rahaa riittää siihen, mitä arvostetaan

Ministeriön ketutusta lisää se, että Helsinki on onnistunut kuppaamaan valtiolta pian 150 miljoonaa euroa stadionin remonttiin diilillä "valtio maksaa kaikesta puolet". Budjetti on lähtenyt lapasesta. 300 miljoonaa euroa paukkuu, kun tulikin ”yllättäen” 100 miljoonaa kalliimmaksi. Mutta aina saa valtiolta puolet. Tällainen sopimus oli paha virhe, kerrotaan ministeriöstä.

Helsinki laittaa siis stadioniin jopa 150 miljoonaa euroa. 1960-luvulla rakennetun Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus (jo toinen) maksoi 65 miljoonaa euroa. Guggenheimin rakentamiseen oltiin valmiit satsaamaan 80 miljoonaa euroa ja sen jälkeen olisi ollut piikki auki ylläpitoon.

Aleksanterin teatterin äärellä rahaa ei ole kenelläkään. Ehkä siitä pitäisi tehdä urheilutalo.

Myydään takaisin rakentajille!

Myyntiin on vielä kuitenkin pitkä matka, jos suojelua vahtiva ympäristöministeriö antaa siihen luvan. Ja miksei antaisi – nykyisessä asenneilmastossa. Myyntihinta on joka tapauksessa muutaman kymmenen miljoonaa euroa. Ostajan on sitouduttava peruskorjaukseen, jonka sanelee suojelu. Kylmäksi ei saa jättää eikä käyttötarkoitusta muuttaa.

Kuka tuollaisen kohteen ostaa? Ei ainakaan kiinalainen elokuvafirma, koska salia ei saa purkaa. Ehkäpä joku venäläinen miljardööri. Saisivat omansa takaisin, vaikka yökerhoa ei saa perustaa.

Isänmaamme yhteistä tahtoa kunnostaa tämä arkkitehtoninen aarre ei löydy. Mitä tällainen kertoo maamme kulttuurin ja historian arvostamisen ilmapiiristä? Aleksanterin teatteri on valtion, siis meidän yhteistä omaisuutta. Ajatuskin myymisestä on hävettävää.

18.12.17 klo 21.49: Otsikon muotoilua muutettu. Asiasisältö sama.

19.12.17 kello 10.14 Korjattu jutusta Aleksanteri I Aleksanteri II:ksi, jonka mukaan teatteri on nimetty. Aleksanteri II myönsi avokätisesti Venäjän valtion varoja teatterin rakentamiseen.