Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Helsingin kaupunginmuseolla on liikaa tavaraa – mitä tehdä vanhoille museoratikoille?

2:21Museoiden esineistön hävittämistä säädellään
Julkaistu 17.12.2015 19:52
Toimittajan kuva

Kari Pyrhönen

kari.pyrhonen@mtv.fi

Mitä museo tekee, jos tavaraa on liikaa? Helsingin kaupunginmuseo luovutti pari viikkoa sitten kolme museoratikkaa takaisin liikennelaitokselle tilanpuutteen takia. Onneksi varastohalli löytyi, ainakaan vielä niitä ei romuteta.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) suojissa seisoo nyt kolme kulttuurihistorian merkkipaalua. Ratikat ovat 1900-luvun alusta, 1920-luvulta ja 1950-luvulta. 

– Päätöstä korjaamisesta ei ole tehty. Olemme miettineet vaikkapa säätiöintiä, jotta saataisiin rahoitus korjaamiselle. Paraatiajo edes kerran kesässä kansan iloksi olisi paikallaan. Ainakaan toistaiseksi niitä ei romuteta, pohtii HKL:n huoltopäällikkö Markus Keisala.

Metelihän siitä nousisi

Helsingin kaupunginmuseo luovutti ratikat takaisin HKL:lle, koska kokoelmista löytyvät jo vastaavat vaunut. Julkisen esineen luovuttaminen alkuperäiselle omistajalle on luvallista. Ja omistaja saa sitten tehdä tavaralle mitä lystää. Keisala tietää, että ratikkafanien keskuudessa voisi nousta melkoinen meteli romuttamisesta.

Stadin kulttuurihistoriaa tallentavassa Helsingin kaupunginmuseossa on meneillään suuri mullistus. Sofiankadun päämaja on muuton vuoksi suljettu, uusi museo avautuu toukokuussa ihan naapuriin. Vantaalla sijaitseva museon jättimäinen kokoelmakeskus (joka tuo mieleen erään itsepalvelukalustefirman) on sekin pian muuttamassa. Meneillään on siis massiivinen ”inventaario”  n. 300 000 esineen äärellä. 

Tavaraa on suorastaan maasta taivaaseen: hevoskärryjä, polkupyöriä, suksia, moottoripyöriä, kalusteita, valomainoksia. Kaikkea sitä, mikä kuvaa kaupungin kehitystä. 

Osta museosta kaakeliuuni 

Tällainen museo saa harkitusti myös myydä esineitään – muuton myötä on aika miettiä, mistä voisi luopua.

Poistamista ohjailee tarkasti kansainvälinen eettinen säännöstö. Vaikka jättihalli on kuin keräilijän paratiisi, ei kannata innostua. Kirpputoreja tai myyntirysäystä ei ole tulossa.

– Toistaiseksi on päätetty, että joitakin purettuja kaakeliuuneja myydään. Esineistön ulosmyynti on niin uusia asia, että etenemme hyvin hillitysti, toppuuttelee museon intendentti Elina Kallio.

Hän myös muistuttaa, että ohjeisto rajaa henkilökunnan ulos, työntekijät eivät saa ostaa mitään.

Poistoihin päädytään yleensä kolmesta syystä: Samoja teoksia on useita, teos arvioidaan liian kalliiksi konservoida tai se katsotaan historiallisesti arvottamaksi. Myös kallis varastovuokra voi edistää poistoja.

Kuvataide pitää tuhota 

Kuvataiteen puolella julkisten museoiden poisto-ohjeet ovat vielä paljon tiukempia. Kuvataidetta tai veistoksia ei saa myydä eikä luovuttaa, ainoa tie on hävittäminen.

– Meillä ei on poistohankkeita tällä hetkellä lainkaan vireillä, kertoo Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila.

Kuvataiteen säilyttäminen on helpompaa ja vähemmän tilaa vievää kuin kulttuurihistoriallisen esineistön, vaikka tietysti kuvataidetta ovat myös veistokset.

Tanninen-Mattila muistuttaakin, että viimeinen  suuri poistopäätös on reilun kahden vuoden takaa. Kain Tapperin  (1930 - 2004) Kasvu-niminen betoniveistos nousi Helsingin Kulosaareen 1969. Teos oli 44 vuoden jälkeen siinä kunnossa, että 2013 se hävitettiin yhteisymmärryksessä Tapperin perikunnan kanssa.

Lisää aiheesta:

Sairaaloiden taide nyt esillä saman katon alla – tämän verran se pidentää ikääPitkäkyntisten matkaan on lähtenyt tänä syksynä julkisia veistoksia tai osia niistä – "Meillä täysin uusi ilmiö"Mikä on historiallisesti merkittävien huviloiden kohtalo? Helsinki haluaisi eroon useista, koska niiden ylläpito on kallista – ”Parasta suojelua on niiden käyttäminen”Kommentti: Helsingin keskustassa on helmi, jota uhkaa häpeällinen kohtalo – miksi kulttuuriministeri Terho ei sano mitään?25-vuotias Helsingin Kaapelitehdas on eurooppalainen harvinaisuus: Kulttuuri pelasti Kekkosen ja Brezhnevin herrahissinTaiteilijakoti Lallukka palasi vanhaan loistoonsa – yksityiskohdista ei tingitty
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 11:47
    Työelämä

    Useampi kuin joka kolmas nuori harkitsee muuttoa ulkomaille työn perässä, kysely paljastaa

  • 10:54
    Verot

    Kela muistuttaa: Tarkasta tämä verokortistasi

  • 10:53
    Sää

    Tuhoisa Melissa-hurrikaani mullistaa myös Suomen sään: "Jää historiankirjoihin"

  • 10:32
    Nokia

    Pörssi aukesi: Nokian osake heti laskuun

  • 10:17
    Sudet

    Susi yritti napata metsästyskoiraa omistajan sylistä – poikkeuksellisesti käyttäytynyt eläin lopetettu