Suomen talous ponnistaa ensi vuonna 1,5 prosentin kasvuun, ennakoi Euroopan komissio syksyn talousennusteessaan. Vuonna 2026 kasvua kertyisi 1,6 prosenttia.
EU-komission mukaan yksityisen kulutuksen ja investointien toipuminen tukee Suomen talouskasvua lähivuosina. Lisäksi kasvava ulkomainen kysyntä auttaa Suomen vientiä.
Komission mukaan Suomessa palkkojen nousu kasvattaa käytettävissä olevia tuloja ja yksityistä kulutusta, vaikka pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on korottanut yleistä arvonlisäveroa ja tehnyt leikkauksia sosiaaliturvaan.
Rahoituskulujen laskun ja uusien asuntojen tarjonnan vähenemisen pitäisi auttaa rakennusinvestointien toipumisessa, ennusteessa sanotaan.
Tänä vuonna Suomen talous supistuu arviolta 0,3 prosenttia.
Komissio ennustaa, että Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2026 alijäämä supistuisi 2,5 prosenttiin.
Suomen julkisen talouden velkasuhteen odotetaan kohoavan vuonna 2026 hieman yli 85 prosenttiin bkt:stä.
Epävarmuus ja riskit kasvaneet
Komissio kertoo, että Euroopan talous on palaamassa vaatimattomaan kasvuun pitkään jatkuneen pysähtyneisyyden jälkeen.
Ennusteen mukaan talouskasvu kiihtyy EU:ssa tämän vuoden 0,9 prosentista ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Samalla inflaation hidastumisen odotetaan jatkuvan.
EU:n talouden elpyminen alkoi tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Komission mukaan talouskasvu jatkui toisella ja kolmannella neljänneksellä vakaana mutta vaimeana.
– Työllisyyden kasvu ja reaalipalkkojen elpyminen edelleen tukivat käytettävissä olevia tuloja, mutta kotitalouksien kulutus oli hillittyä, ennusteessa sanotaan.
Komission mukaan epävarmuus ja alasuuntaiset riskit ovat kasvaneet syksyn talousennusteessa.
– Venäjän pitkittynyt hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja kiihtynyt konflikti Lähi-idässä ruokkivat geopoliittisia riskejä ja riskejä energiaturvallisuudelle.
– Kauppakumppanien protektionististen toimien lisääntyminen edelleen voi aiheuttaa myllerryksiä maailmankauppaan, mikä rasittaisi EU:n hyvin avointa taloutta.