Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa, että Suomen talouden suhdannekuoppa on jo takana. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että kaikki ovat tietoisia liian hitaasta kasvusta ja on suuri riski olettaa, että riittävä kasvu käynnistyisi odottamalla.
– Odottaminen muodostaa itse asiassa suuremman riskin kuin "liian rohkea" tekeminen. Uudistuksia on pantava toimeen, ja verokannustimia kannattaa ottaa mukaan uudistuspakettiin, jotta kasvu lähtee käyntiin tarpeeksi ripeästi, hän sanoo tiedotteessa.
Sekä yksityisten että julkisten investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna. Yksityisen kulutuksen arvioidaan piristyvän hieman. Sopeutustoimien katsotaan jarruttavan julkisen kulutuksen kasvua.
Työllisyysasteen arvioidaan nousevan talouskasvun myötä tästä vuodesta eteenpäin. Työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 8,2 prosenttia ja ensi vuonna 7,9 prosenttia.
Inflaation odotetaan pysyvän matalana vielä tänä vuonna, mutta normalisoituvan 1,8 prosenttiin vuonna 2027.
"Puolustussatsaukset voivat pelastaa kasvun"
Etla ennustaa, ettei Suomen nettovienti yllä vielä plussalle, vaikka kansainvälinen kysyntä elpyy. Lisääntyvän taloudellisen ja geopoliittisen epävarmuuden ennakoidaan painavan myös euroaluetta.
Ennusteen suurimpana riskinä nähdään Yhdysvaltojen ja EU:n välisten tullien ja vastatullien vaikutukset.
– Riskinä on, että tullit sekä talouspolitiikkaan yleisesti liittyvä epävarmuus vähentävät Yhdysvaltojen ja EU:n välistä kaupankäyntiä ja hidastavat kasvua Atlantin molemmin puolin. Se, mitä lopulta tapahtuu, riippuu toki myös Euroopan komission neuvotteluvoimasta, sanoo Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Hän ennakoi, että Euroopan sisäinen kysyntä voi vielä pelastaa euroalueen kasvun, jos tullien myötä Euroopan ulkoinen kysyntä vähenee.
– Euroopan suurimpien maiden suunnittelemat velkavetoiset lisäykset puolustukseen ja infrastruktuuri-investointeihin, erityisesti Saksassa, paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä, Puonti sanoo.