KOLUMNI: Suomi on mallioppilas ja pysyy sellaisena

Brysselin talousnoottien yhteydessä Suomea ehdittiin jo verrata Kreikkaan. Irvileuat ilkkuivat, kun ”entinen” mallioppilas sai piiskaa komissiolta.

Vertaus on huono ja irvailu on typerää.

Suomen talous on kuralla ja me saamme syyttää myös itseämme. Mutta Suomen ja suomalaisten kyky ymmärtää ja ratkaista omia ongelmia ei ole haihtunut mihinkään.

Meillä järjestelmä toimii kaikesta ruikutuksesta huolimatta hyvin. Painimme Kreikan kanssa täysin eri sarjassa eikä meillä muutenkaan ole eurooppalaisittain mitään hävettävää.

Kreikkalaiset äänestäjät eivät olleet vielä viime tammikuun vaaleihin mennessä hahmottaneet, miksi maa on konkurssikypsä, vaikka kriisi oli ravistellut jo yli viisi vuotta. Siksi Alexis Tsiprasin johtama vasemmistopoppoo Syriza voitti lupaamalla, että niukkuuden aika on ohi.

Helleenit saivat, mitä tilasivat: entistä pahemman kriisin. Neljässä kuukaudessa Tsipras ja kassanvartija Gianis Varoufakis ovat tärvänneet sen orastavan kasvu, josta viime vuoden lopussa oli nähtävissä selviä merkkejä.

Neljässä kuukaudessa hallituksen mahtikaksikko on väkevästi ja aktiivisesti murentanut sen luottamuksen, jonka varaan apupaketit velkojien kanssa rakennettiin. On veljeilty Venäjän kanssa. On perätty Berliiniltä lisäkorvauksia natsien aiheuttamista vahingoista. Ja on petetty kerta toisensa jälkeen lupaukset suunnitelmasta, jolla talousahdinko voitetaan.

Suomalaiset ovat toista maata. Huhtikuun eduskuntavaalien tulos osoittaa, että meillä poliitikot eivät pärjää, jos palturi on liian paksua. Säästötavoitteita saa ehkä kaunistella, mutta suomalaiselle on kapeassa umpikujassa turha tarjota u-käännöstä vaihtoehdoksi.

Poliitikkojen tyhmyyttä ja saamattomuuta toistuvasti roimiva Raimo Sailas menehtyisi v..tukseen, jos meidän tulevaisuutemme olisi Tsiprasin ja Varoufakisin kaltaisten veijarien varassa.

Paavo Arhimäen (vas.) kalat osaavat välillä lentää ja Ville Niinistö (vihr.) tuntuu joskus löytävän kahvikuppinsa altakin kestävän kehityksen vastustajia. Tämä haahuilu on kuitenkin pientä verrattuna Ateenan nykyhallituksen avainministerien törttöilyyn.

Yhtä totuutta Juha Sipilän (kesk.) häkäpönttöhallituskin kuitenkin tuntuu aktiivisesti välttelevän: EU:n ja euroalueen lähiaikojen massiiviset haasteet nielevät luvattua enemmän aikaa ja ne voivat horjuttaa myös Suomen taloutta.

Heti kesäkuussa pitää päättää, pidetäänkö Kreikkaa väkisin pystyssä. Helleenien lopullisen vararikon todelliset seuraukset ovat sekä taloudellisesti että poliittisesti paljon karmeampia kuin uskomme. Toisaalta kolmas apupaketti ja velkojen mahdollinen leikkaaminen vain lykkäävät tuomiopäivää, jos Kreikassa jatkuu sama meno.

Samassa hötäkässä myös Britannian konservatiivihallitus lyö pöytään vaatimuksensa maan jäsenyysehtojen ja EU:n perussopimusten viilaamisesta. Jos saarivaltion asukkaat päättävät kansanäänestyksessä erota EU:sta, jälkijäristykset ovat rajuja. Rajumpia kuin jos tulee ”Grexit”, eli Kreikka jättää euron.

Sipilällä on varmasti tämänkin varalle prosessikaavionsa. Mutta auttaako se ja riittävätkö voimat, kun samaan aikaan kotimaassa pitäisi selättää taantuma ja paikata kestävyysvajetta.

Uuden hallituksen avainministerit eli Sipilä ja vääjäämätön valtiovarainministeri Timo Soini (ps.) ovat kokemattomia. Ilmeinen ulkoministeri Olli Rehn (kesk.) antaa kyllä sivustatukea, mutta pitkien puukkojen yöt pääministerin on runnottava yksin. Osaava europartiolainen Alexander Stubb (kok.) taas pannaan tiettävästi ihan muihin hommiin eli superelinkeinoministeriksi. 

Ehkä oleellista on, että mallioppilas luopuu uuteen asentoon kääntyvässä unionissa yhdestä perusominaisuudestaan: liiasta kuuliaisuudesta.

Brysselin lehmänkauppakarusellissa hallitusneuvotteluiden halilinja ei pure. Suuret jäsenmaat ajavat omaa ja vain omaa etuaan. Puolivillaiset kompromissit vahvistavat säännön. Ne eivät kerro juuri mitään ”yhteisestä eurooppalaisesta tahdosta”. Ne paljastavat vain, että oli pakko.

Suomen pitää ja kannattaa olla yhtä häikäilemätön. Mallioppilaalla, jolla kone toimii talousvaikeuksista huolimatta, on siihen varaa.