Maanosan kahtiajako syvenee Tsekin ja Itävallan vaalien jälkeen. Italiasta tulee seuraava jytky. Vastuu on nyt Berliinin uudella hallituksella. Se tarvitsee tukea myös Helsingistä.
Ranskan presidentinvaalien jälkeen kaikki näytti kohtuullisen hyvältä. Jopa lupaavalta.
EU-myönteisen Emmanuel Macronin yllätysvoitto on kuitenkin osoittautumassa enemmän poikkeukseksi, joka vahvistaa säännön.
Brexitin jälkeinen Eurooppa on jakautumassa vaarallisesti kahtia. Demokratian perusperiaatteita, ihmisoikeuksia ja EU-yhteistyötä hyljeksivät ulkomaalaisvastaiset liikkeet jyräävät.
Niissä on aste-eroja ja ne etenevät eri keinoin, mutta niillä on sama suunta ja päämäärä. Kaikkien saarnaamasta epistolasta löytyy samaa epäjohdonmukaista eliittien vastustamista, jonka avulla Donald Trump rynnisti maailman vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi.
Tuoreimmat esimerkit nähtiin Itävallassa ja Tsekissä. Seuraava nykyistä EU-Eurooppaa ravisteleva jytky tulee Italiasta. Puolassa ja Unkarissa oikeistopopulistien ote on jo pitkään ollut raudanluja.
Saksassa valta pysyi perinteisillä puolueilla, mutta äkkiväärällä ulkomaalaisvastaisuudella ratsastaneen Vaihtoehto Saksalle –puolueen (AfD) asema parlamentissa on vahva. Se pystyy vaikuttamaan EU:n mahtivaltion tulevaan kurssiin.
Pariisin ja Berliinin akseli on ratkaisevassa asemassa. Taas kerran. Se jo tiedetään, että Ranskan Macron haluaa uudenlaista Eurooppaa. Sellaista, jossa ei ei ole tilaa eikä tarvetta oikeistopopulistien kitkerille resepteille.