Kolumni: Kreikka kiristää häikäilemättä – luvassa vesitetty lehmänkauppa

Kreikan hallituksen rock-tähdet Alexis Tsipras ja valtiovarainministeri Gianis Varoufakis eivät valtaan nousunsa jälkeen ole kertaakaan vakavasti yrittäneet löytää ratkaisua maan dramaattiseen velkaongelmaan.

Rahaa ilman ehtoja

Molemmille on ollut koko ajan päivänselvää, että velkojilta ei heru rahaa ilman ehtoja, mutta silti kaksikko on käynyt vaihtuvin sanakääntein kertomassa, että rahaa pitää saada ilman ehtoja. Jos ei saada, Kreikka ajautuu tahtomattaan ulos eurosta.

Kun keskustelu on tyssänyt tähän asetelmaan, parrasvaloja rakastavat herrat ovat ryhtyneet EU-tapaamisissa esitelmöimään koko EU:n uudistamisesta ja perustavien virheiden korjaamisesta. 

Käytännössä Ateenan vasemmistohallituksen vetojuhdat ovat antaneet ymmärtää, että kreikkalaisten aiheuttamaa velkaongelmaa ei edes ole olemassa. On vain euroalueen perustava ja syvä kriisi, jonka muut euroalueen johtajat ja velkojat ovat aiheuttaneet, koska heillä ei ole mitään käsitystä talous-, finanssi- ja rahapolitiikasta. 

Päälle päätteeksi Tsipras ja Varoufakis ovat tehneet selväksi, että Euroopasta löytyy kaksi johtajaa, joilla on ratkaisu EU:n ja euroalueen ongelmiin: ystävykset Alexis ja Gianis. Näiden veitikoiden mielestä Kreikan massiivinen velkavuori on eurooppalaisten veronmaksajien, Euroopan keskuspankin ja kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huoli. Ei Kreikan.

Pelurit liikkeellä

Vain häikäilemättömät ja härskit pelurit voivat ajatella näin. Mutta mihin sisäpoliittisessa puristuksessa olevien pienen maan kokemattomien johtajien hämmentävä itsevarmuus perustuu?

Vastaus on yksinkertainen. EU:n ykkösketju on koko euroalueen velkakriisin ajan käynyt hokemassa, että euro on peruuttamaton ja että euroalueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi tehdään kaikki tarvittava. Tätä taivastelua on jatkettu myös viime viikkoina.

Alexis Tsiprasin ja Gianis Varoufakisin tarvitsee vain odottaa, koska liittokansleri Angela Merkel ja kumppanit päättävät avata rahahanat. Ateenassa tiedetään, että Merkel, Ranskan presidentti Fancois Hollande, EKP:n pääjohtaja Mario Draghi, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja muut EU-johtajat eivät halua ottaa riskiä niistä sotkuista ja tappioista, joita Kreikan ero euroalueesta aiheuttaa. 

Kukaan näistä mahtimiehistä ja –naisista ei halua jäädä historiaan euroalueen hajottajana.

Viime päivinä julkisuudessa rummutettuja ehdotuksia ja vastaehdotuksia ei kannatta ottaa liian vakavasti. Niitä on reilun viiden vuoden aikana nähty enemmän kuin riittävästi. 

Perusjuoni on aina sama: millä ehdoilla Kreikan konkurssia ollaan valmiita lykkäämään?

Vekkuleita nimiä

Ehdotusten ”tyrmäämiset” ovat nekin osa EU-teatteria. Suomen tuore valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) veti juuri Berliinissä mallikkaasti oman pienen osansa tässä kupletissa.

Myös tällä kertaa pullautetaan jonkinmoinen vesitetty lehmänkauppa, joka pitää sisällään rahaa ja ehtoja. Sen jälkeen mennään taas muutama kuukausi, ehkä jopa vuosi, ennen kuin palataan takaisin neuvottelupöytään. 

Ja asialistahan on silloinkin tuttu: Kreikka tarvitsee joko lisää rahaa tai sen velkoja pitää leikata. Rahaa myönnetään ja velkoja leikataan, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Lisälainalle,  velkaleikkauksille ja niiden ehdoille keksitään taatusti vekkuleita nimiä, jotta totuus unohtuisi. Se EU:ssa osataan.